Katse sivistystyön taustoihin.
Vastaava asiantuntija Eija Wilén valmistelee Grundtvig-ohjelman kymmenvuotistapahtumia Suomessa. Rinnalla kulkevat hankehakemusten arviointi ja tiedottaminen.
Ovet Eurooppaan ovat apposellaan suomalaiselle aikuiskouluttajalle. Vapaa sivistystyö on tarttunut hanakasti kymmenvuotisjuhliaan viettävän Grundtvig-liikkuvuusohjelman tuomiin mahdollisuuksiin.
Kiitos tanskalaisen kansanopistomiehen Nikolai Frederik Severin Grundtvigin mukaan nimetyn liikkuvuusohjelman, workshopit, oppimiskumppanuudet ja job shadowing ovat aikuiskouluttajan arkea, tai ainakin tämän ulottuvilla.
Kymmenen vuoden aikana Grundtvigissa, aikuiskoulutuksen täsmäohjelmassa, on toteutettu 670 hanketta 4 000 kumppanin kesken sekä 1 500 oppimiskumppanuutta, joihin on osallistunut 7 000 henkeä.
Suomen-toimintoja koordinoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Sen vastaava asiantuntija Eija Wilén on ollut mukana alusta lähtien.
— Saimme heti alkuun runsaasti oppimiskumppanuushakemuksia, kun joissakin isommissa maissa käynnistyminen vei paljon kauemmin. Joidenkin vuosien jälkeen Etelä-Euroopassa aktivoiduttiin, hän kertoo.
Italiassa on yhä suurimmat hakijamäärät lähes kaikissa Grundtvig-toiminnoissa.
Tuoreen hakukierros kertoo, että oppimiskumppanuudet ovat yhä suomalaisten leipälaji. Pohjoismaista hakemuksia tuli tänä vuonna seuraavasti: Ruotsi 63, Suomi 61, Tanska 48, Norja 25 ja Islanti 18.
Samoin aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudessa olemme Pohjoismaiden kärkeä. Vuonna 2009 hakemuksia tuli Suomesta 285, Norjasta 176, Tanskasta 164 ja Ruotsista 145.
Oppimiskumppanuudet ovat myös vapaan sivistystyön omaa alaa: vuonna 2009 hyväksytyistä oppimiskumppanuuksista 63 prosenttia oli vapaasta sivistystyöstä. Innokkaimmin niitä hyödyntävät kansalaisopistot.
Ohjelmaa on pitkin matkaa uudistettu uusilla toiminnoilla. Niistä suomalaisia innostavat esimerkiksi opiskelijoille avatut työpajat ja asiantuntijavaihdot. Sen sijaan seniorivaihto on ollut hienoinen pettymys: kummallakin kerralla on saatu vain neljä hakemusta.
Eija Wilén arvioi, että Grundtvig-ohjelman suosio juontuu aikuiskoulutuksen olemukseen: yhdessä oppiminen kuuluu siihen luonnostaan.
— Työ aikuiskoulutuksessa on usein uraauurtavaa, joten kumppanien käytänteistä saa runsaasti aineksia omiin työkuvioihin. Vaikka organisaatiot ovat erilaisia ja ylläpitäjät vaihtelevat, aikuiskouluttajien kesken on syntynyt varsin läheisiä yhteistyösuhteita.
Kuluvana vuonna liikkuvuutta edistetään liki 62 miljoonalla eurolla. Se on neljä prosenttia unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman kokonaisbudjetista. Esimerkiksi korkea-asteen opiskelijoille suunnattu Erasmus lohkaisee 45 prosenttia.
Niukasta budjetistaan huolimatta horisontissa siintää uhkia. Eivätkä ne ole vain tulivuorenpurkausten kaltaisia, hanketapaamisia siirteleviä luonnonilmiöitä, kuten huhtikuinen Eyjafjallajökullin-tapaus.
Unionin työmarkkinalähtöinen aikuiskoulutuspolitiikka EU2020- strategioineen huolettaa aikuiskoulutusväkeä. Viekö linjapaperi aikuisilta mahdollisuudet yleissivistävään ja omaehtoiseen koulutukseen, joita Grundtvig edistää?
Wilén uskoo silti Grundtvigin jatkavan nykyisen ohjelmakauden jälkeen samoilla linjoilla. Tuore hakemuspinkka osoittaa, että kiinnostus ohjelmaa kohtaan on vain kasvamassa.
Suomessa lakiuudistus antoi vuoden alussa vapaan sivistystyön tehtäväksi kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden edistämisen.
— Toivottavasti sillä on merkitystä kansainvälisten toimintojen arvostusten lisääntymisessä niin, että niitä pidetään yhtenä keskeisenä toiminta-alueena eikä esimerkiksi vain joidenkin harrastuksena, Wilén kommentoi.
Grundtvig-ohjelman juhlavuosi rytmittää vastaavan asiantuntijan työpäiviä. Tammikuussa tarkasteltiin hankkeiden tuloksia Brysselissä, helmikuussa pohdittiin vankilaopetuksen mahdollisuuksia Budapestissa.
— Vankilaopetuksen merkitys on vain kasvamassa. Se on vuoden 2011 monenvälisten hankkeiden yksi prioriteetti, Wilén kertoo.
Nyt työlistalla ovat juhlavuoden kohokohdat, kuten kilpailu, jolla haetaan ohjelmassa syntyneitä hyviä käytänteitä. Tulokset julkistetaan marraskuun alussa juhlaseminaarissa Helsingissä. CIMO kutsuu paikalle niin aikuiskoulutuksen päättäjiä kuin ohjelmaan osallistuneita pohtimaan, miten Grundtvig on vaikuttanut täkäläiseen aikuiskoulutukseen.
Grundtvig-juhlaseminaari järjestetään 4.—5. marraskuuta Helsingissä.
Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Anne Nisula
Tunne partnerisi, kansainvälistyjä!
Äidit ja tyttäret oppivat toisiltaan
Mielenterveyskuntoutujien klubitalot vahvistavat opintotoimintaansa
EU2020-strategia uhkaa Grundtvig-ohjelmaa
Eurooppa kutsuu uudestaan vapaaehtoissenioreja
Käsikirja auttaa tavoittamaan aliedustetut ryhmät
EU haluaa yhdenmukaistaa Grundtvig-kursseja
Lempäälä-opisto tuottaa kansainvälisen työpajan
Oppimiskumppanuuteen mennään nyt verkossa
Syrjäytymisen ehkäisy sitoo Grundtvig-seminaareja
Oppimiskumppanuudesta tuli kansalaisuuden foorumi
Hankkeessa oppii koko oppilaitos
Pohjoinen aktivoitui oppimiskumppanuuksissa
Lyhytkestoinen vaihto houkuttaa aikuiskasvattajia
Julkaistu: 9.6.2010 klo 7:00
Koulutuksen tehtävänä on vapauttaa, ei sopeuttaa yhteiskuntaan, sanoo feministiteoreetikko ja kulttuurintutkija bell hooks. Aikuisopettaja voi vaikuttaa siihen, miten ilo on mukana oppimisessa.
17.2.2006 klo 10:57
Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura näkee tehtäväkseen puolustaa itsenäistä aikuiskasvatustiedettä.
– Haluamme vahvistaa tutkijoiden yhteyksiä käytännön työhön, sanoo seuran esimies professori Anja Heikkinen.
3.2.2006 klo 10:53
Suomen Kansanopistoyhdistys on tehnyt työtä sata vuotta kansanopistojen hyväksi. Liikkeen vaikuttajat pitävät opiston keskeisenä tehtävänä nuorten tukemista koulutuksen nivelvaiheessa.
15.12.2005 klo 10:27
– Joskus yksi ihminen omalla esimerkillään ja toiminnallaan panee lumipallon pyörimään, ja pyöriessä pallo kasvaa, sanoo EU:n Sudanin erityisedustaja Pekka Haavisto.
2.12.2005 klo 15:23
Venäjän duuma hyväksyi äänivyöryllä keskiviikkona lain, joka panee tiukat suitset kansalaisjärjestöjen toimintaan. Meillä Suomessa innokkaat byrokraatit ovat suitsimassa kansalaisjärjestö erilaisin rajoituksin ja kilpailuttamisvaatein.
25.11.2005 klo 9:09
Uutiset käsittelevät turvapaikanhakijoita uhkakuvien kautta, toteaa tutkija Karina Horsti tuoreessa väitöksessään. Tulijoista käytetään luonnonkatastrofien sanankäänteitä kuten ”tulva” tai ”virta”. Ihmisoikeudet jäävät laittomuusnäkökulman jalkoihin.
31.10.2005 klo 17:01
Tämän syksyn Helsingin kirjamessujen teemana on Sivistys kävi täällä. Kirjasivistys. Sivistys joka asuu kirjoissa. Missä kirjoissa tarkemmin? Kirjamessut on kuin pyhiinvaellus ja messut sen Mekka. Se ei takaa kävijänsä sivistymistä, mutta ravitsee sitä. Sivistyksen läsnäolon aistii.
28.10.2005 klo 11:08
Kasvava määrä suomalaislapsia elää ainakin osan kouluvuosistaan ulkomailla vanhempien työn vuoksi. Vuosittain jo pari tuhatta suomalaislasta muuttaa ulkomaille.
25.10.2005 klo 9:15
Kansalaisopistokenttä kyselee ahkerasti palautetta omilta opiskelijoiltaan, mutta miltä vapaa sivistystyö näyttää elinkeinoelämän näkökulmasta, entä median silmin? Radion mielipiteen kertoi Maaria Grönfors Tampereen Maakuntaradiosta.
18.10.2005 klo 9:14
Sähköinen kirja tarjoaa hyviä välineitä itseopiskeluun, mutta opettajan korvaajaksi siitä ei ole.
11.10.2005 klo 16:30
Kansanopistot juhlivat yhteistyönsä sataa vuotta. Onnitteluihin on syytä, sillä harva yhdistys voi ylpeillä kohderyhmänsä täysjäsenyydellä. Kiinteän verkoston iskuvoimaan uskoo myös yhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs.
18.9.2005 klo 16:28
Unkarissa kaivataan virkeää kansalaisliikettä vahtimaan tasa-arvon toteutumista. Asenteiden muokkausta tarvitaan, sillä korkeasta koulutustasostaan huolimatta unkarittaret tekevät eniten kotitöitä Euroopassa ja ovat vain harvoin johtavissa asemissa.
2.9.2005 klo 9:43
Mitä oikein tapahtuu, kun työpaikalla käynnistetään strategiatyö tai toiminnan kehittämisprojekti? Tutkija Tuulikki Venninen näkee työyhteisöjen muutokset pitkiksi prosesseiksi, jotka koostuvat erityyppisistä vaiheista.
15.8.2005 klo 15:00
Ruotsinsuomalaisten kansanopiston ovet ovat auki pohjoiselle Barentsin alueelle ja Eurooppaan. Paikkakunnalle nouseva IKEA-tavaratalo lisää tarvetta suomen kielen kursseille.
25.7.2005 klo 11:54
Juuri päättyneen World Skills 2005 ammattitaidon MM-kilpailujen osallistujat ovat alansa parhaimmistoa. Kovan karsinnan läpikäyneet nuoret ovat jo voittaneet palkintoja kansallisissa kilpailuissa. Valtaosalla on takanaan valmennusleirejä ja myös henkilökohtainen valmentaja.
31.5.2005 klo 14:42
Opetustilanne on samalla esiintymistilanne, jossa kouluttaja on läsnä asiantuntijana ja omana itsenään. Pukeutumiskoodit tunteva opettaja osaa viestiä asullaan: oikea vaate oikeassa tilanteessa tukee sanoman perillemenoa.
4.5.2005 klo 13:09
Moni kansanedustaja on myös kuntapäättäjä. Miten käy roolien yhdistäminen koulutusasioissa, joissa valtio ja kunnat ovat usein napit vastakkain? Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet kertovat, millaisia ristiriitatilanteita he ovat kokeneet.
29.4.2005 klo 9:49
Suomalaiset yliopistot ovat nyt vaakalaudalla, varoitti Seinäjoella ilmestyvän Ilkan toimittaja Markku Leiwo kolumnissaan maaliskuun lopulla. Hän näkee ”varuskuntakirveen” ottavan seuraavaksi kohteekseen maaseutuyliopistot. Edessä on ammattikorkeakoulujen ja maaseutuyliopistojen pakkoavioliitto.
5.4.2005 klo 10:27
Tarina on tehokas tapa välittää sanomaa. Elämäntarina voi paljastaa kirjoittajalleen oman elämän tärkeän juonteen tai punaisen langan. Merete Mazzarella nimittää tarinoista nousevaa viestiä elämän symboliksi.
25.2.2005 klo 9:16
Kaiken koulutuksen painoarvo Euroopan unionin politiikassa kasvaa. Samalla jäsenmaissa lisääntyvät yhdenmukaistamisen paineet. Uusi koulutuskomissaari Ján Figel´ on päässyt Lissabonin strategian avainhenkilöiden joukkoon.
7.2.2005 klo 13:39
Kansalaisopiston rehtori Pertti Jääskä koki tsunamin Intian Keralassa. Hän lomaili yhdessä puolen sadan muun suomalaisen kanssa Äiti Amman yhteisössä. Hyökyaalto runteli rantakyliä.
– Globaalin yhteisvastuun into ei saisi heti laantua, juuri kotiinsa Porvooseen palannut Jääskä sanoo.
10.1.2005 klo 15:49
Suvaitsevaisuuden rajat ovat tulleet vastaan Hollannissa. Maan ilmapiiri on muuttunut viimeaikojen poliittisten murhien jälkeen. Aikuiskasvatus on havahtunut: se voi auttaa ihmisiä keskustelemaan turvallisuudesta demokraattisessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Miten löytää järkevät vaikutuskanavat?
21.12.2004 klo 15:50
Avoin koordinointi luo yhtenäisyyttä eurooppalaiseen koulutuspolitiikkaan. Tähän asti siitä on päätetty kansallisesti. Asiantuntijat pitävät tiivistyvää yhteistyötä jopa askeleena ylikansallisen hallinnon suuntaan.
19.11.2004 klo 10:23
Hoikan opisto Karkussa on saanut ensimmäisenä kansanopistona vetää salkoon Vihreän lipun tunnustuksena onnistuneesta ympäristötyöstä. Kansainvälinen Vihreä lippu suunniteltiin alun perin päiväkoteja ja peruskouluja varten, mutta on nyt leviämässä aikuiskasvatukseenkin.
16.11.2004 klo 13:39
Pakolaisohjaajien koulutus osoittautui onnistuneeksi ja jatkossakin tarpeelliseksi viidessä vastaanottokeskuksessa kolmen vuoden ajan toteutetun Becoming visible -projektin aikana. Aura-koulutukseksi nimetty pakolaisohjaajien koulutus sai projektin loppuarvioinnissa runsaasti kiitosta.
11.11.2004 klo 10:58
– Suomi ja Pohjoismaat ovat huippua EU:n aikuiskasvatusohjelmien osallistujina, sanoo Mónika Képe Euroopan komissiosta Brysselistä.
– Teillähän on todella hyvin kehittyneet järjestelmät ja pitkä traditio. Keski- ja Etelä-Euroopassa on toisenlaisia rakenteita.
22.10.2004 klo 10:20
Puolueiden kuntaohjelmat ja vaaliteesit eivät sisällä juurikaan aikuiskoulutuksen linjauksia. Muusta koulutuksesta puolueilla on yksilöityjäkin kehittämisehdotuksia, aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä vain kiinnostusta ja kannustusta ilmaisevia toteamuksia.
12.10.2004 klo 11:08
Vapaatavoitteisen koulutuksen osuus on arviolta enää neljännes kansanopistojen toiminnasta. Tilanne huolestuttaa suuresti alan ihmisiä. Asiasta keskusteltiin keskiviikkona 22.9. Suomen Kansanopistoyhdistyksen järjestämässä seminaarissa Valtiontalouden tarkastusviraston lokakuussa valmistuvan selvityksen pohjalta.
23.9.2004 klo 11:51
Kuntien välillä on merkittäviä vaihteluita sivistysasioiden hoidossa, jos kansalaisopistojen rehtoreita on uskominen. Rehtorit peräävätkin kunnilta Aikuiskoulutuksen maailma –lehden tekemän kyselyn mukaan vankempaa sivistyspolitiikkaa.
16.9.2004 klo 15:20
Miltä tietoyhteiskunnan haasteet näyttävät namibialaisen kirjaston näkökulmasta katsottuina? Entä mitä maailman kirjastoväki haluaa kertoa Tunisissa vuonna 2005 kokoontuvalle YK:n tietoyhteiskuntakokoukselle? Muun muassa näitä asioita pohditaan parhaillaan kansainvälisessä seminaarissa Helsingissä.
14.9.2004 klo 9:28
– Aulis Alanen pohdiskelee väitöskirjassaan kysymystä vapaasta sivistystyöstä sosiaalisen osallistumisen mahdollistajana. Se on yllättävän samankaltaista asiaa kuin nykyisin keskustelu aktiivista kansalaisuudesta tai keskustelu osallistumisesta ja osallistumattomuudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä, totesi professori Jukka Tuomisto, joka puhui edistävästä ja viihdyttävästä aikuiskasvatuksesta Aulis Alanen -symposiumissa Tampereella.
18.8.2004 klo 15:04
- Kansallinen tajunta on rapautunut pahasti. Ei nykynuoriso tiedä kuka on Kekkonen, eiväthän ne onnettomat tunne edes Paavo Väyrystä, Mika Mannermaa julistaa.
12.8.2004 klo 16:15
Kainuun yhdeksän kansalaisopistoa eivät kiirehdi mukaan Kainuun hallintokokeiluun. Kainuun maakuntavaltuusto valitaan syksyllä kunnallisvaalien yhteydessä. Kokeilu alkaa vuoden alussa.
– Opistoille paikallisuus on kaikki kaikessa, tähdentää Sotkamon kansalaisopiston rehtori Annikki Niskanen.
10.6.2004 klo 19:38
"Innovaatio on enemmän kuin keksintö. Se voi olla myös uusi tapa ajatella ja tehdä asioita. Haluan nähdä innovaation laajana ilmiönä, sellaisena, joka koskettaa ihmisen arkea", sanoi Suomen Akatemian laajan tutkimusohjelman Life as Learning tieteellinen johtaja Hannele Niemi ohjelmaa koordinoivassa konferenssissa keskiviikkona Espoon Dipolissa. Konferenssi Oppiminen ja työelämä kokosi noin 200 tieteentekijää keskustelemaan tieteen rajojen ylityksistä ja yhteistyöstä.
7.6.2004 klo 9:18
Uusille europarlamentaarikoille on syksyllä Brysselissä tarjolla aimo annos eurooppalaisen vapaan sivistystyön tietoutta ja toiveita. Lobbaajana on EAEA, European Association for Education of Adults.– Haluamme nostaa esiin vapaata sivistystyötä ja aktiivisen kansalaisuuden merkitystä, järjestön unkarilainen puheenjohtaja Janos Sz Tóth sanoo.
3.6.2004 klo 11:03
Kasvatustieteilijä Erkki Laakso uskoo draaman voimaan opetuksessa: -- Draamatyöskentely tuottaa syvällistä oppimista, hän sanoo. Laakso väitteli huhtikuun alussa Jyväskylän yliopistossa draamakasvatuksesta.
13.4.2004 klo 12:56
Aikuiskasvatuksen Kilta on Helsingin yliopistossa aikuiskasvatustiedettä opiskelevien yhdistys, joka luo siltaa opintojen ja työelämän välille ja edesauttaa työelämän tuntemusta. Sivistys.netin toimittajat tapasivat viisi Killan jäsentä aamukahvin ja aamuteen äärellä. Miksi itse kukin alkoi opiskella aikuiskasvatusta? Millaisia suunnitelmia heillä on tulevan työelämänsä varalla? Entä miten yliopistomaailmassa tunnetaan vapaa sivistystyö yhtenä varteenotettavana väylänä?
24.3.2004 klo 18:15
<< Näytä edelliset 50 Näytä seuraavat 50 >>