Sivistyksen silmin

Miksi on vaikea ajatella, että elämme hyvässä maassa?

19.8.2010 klo 12:00

Suomalaisessa kielenkäytössä ja etenkin tutkimuksessa on viime aikoina luovuttu uskonpuhdistuksen käsitteestä ja siirrytty puhumaan reformaatiosta.

15.4.2010 klo 7:00

Valtion keskeinen rooli yhteiskunnassa ja näiden kahden läheinen suhde koetaan joskus jopa suomalaiseksi erityispiirteeksi. Muualla intellektuellit ottavat kuulemma enemmän etäisyyttä valtioon ja automaattisesti vähän vierastavat sitä, meillä ollaan mielellään valtion hommissa.

18.3.2010 klo 7:00

Oman tarinan kirjoittaminen taitaa vain lisätä suosiotaan. Eikä aina ole kyseessä vain kirjoittajan omaelämäkerrallinen tarina vaan käsiin on tullut vaikkapa isovanhempien kirjeenvaihto tai jokin muu jännittävä aineisto, josta haluaa tehdä jotain. Kysymys on silloin myös tutkimustyöstä.

5.3.2010 klo 7:00

"Mitä täällä on nuorille tarjottu innoin?
Sen voisiko merkitä markkinahinnoin?
Ei! Ken sitä markoissa miettien kysyy,
hän Pilkkaaja-Simonin veljenä pysyy."

18.2.2010 klo 7:00

Sitten kun joku vallankäyttäjä, ehdokas tai muu johtava virkamies uskaltaa katsoa tosiasioita suoraan ja rehellisesti myöntää, että me emme nyt elä minkään ainutlaatuisen muutoksen keskellä ja että maailma ei ympärillämme muutu yhtään sen nopeamin kuin ennenkään, silloin on toivoa jostain.

4.2.2010 klo 9:00

Pohdin taannoin tällä palstalla kansa-sanan erilaisia merkityksiä nimenomaan kansansivistykseen liittyen. Enkä jaksa lakata ihmettelemästä sitä, että myös alan ammattilaiset itse tuntuvat helposti kallistuvan siihen tylsään hokemaan, että kansansivistys on vähän epäilyttävää ylhäältä päin kaatamista. Toivottavasti tulkintani tämän tulkinnan suosiosta on väärä.

26.11.2009 klo 7:00

Sydämen sivistys on hiljainen, arvokas, elämää ylläpitävä ja nöyrä, mutta myös omasta arvostaan ja itsestään tietoinen asenne. Sydämen hiljaisen sivistyksen synty ja ylläpito on kaiken muun sivistyksen tehtävä ja myös sen ehto.

16.10.2009 klo 9:52

Suomalaisen sivistystyön komeimpia kuvauksia on eittämättä Grigori Petrovin klassikko Valkoliljojen maa. Se ilmestyi ensi kerran vuonna 1925 ja suomennettiin vuonna 1978.

1.10.2009 klo 7:00

Yhä uudestaan kuulee sanottavan, että sivistys on jotain kankeaa ja jähmeää, ihmistä ulkoapäin pakottavaa, luonnonvastaista suorastaan. Ja näin sanovat usein sellaiset, joita itse pidän oivallisina sivistyksen edustajina ja kantajina.

17.9.2009 klo 8:45

Kansa on mahtava juttu, myös kielellisesti. Kuinka paljon vivahteita ja sävyjä kansa-sanassa onkaan, ja kuinka helposti kansasta puhuttaessa toisaalta jämähdetään hiukan latteisiinkin merkityksiin!

20.8.2009 klo 9:00

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen ehdotus oppivelvollisuusiän nostamisesta on hyvä avaus.

6.8.2009 klo 7:00

Laman oloissa sopivaksi säästökohteeksi etsitään monella taholla jälleen kerran varmaankin kulttuuria, taidetta ja sivistystyötä. Jokseenkin selviltä näyttää, että mittaviltakaan leikkauksilta ei voitane välttyä ainakaan joissain kunnissa, joiden talous vain jatkaa huononemistaan.

11.6.2009 klo 10:22

Laman aikana sijoitetaan mielellään koulutukseen, mutta niin sanottu vapaa sivistystyö jää silti nuolemaan näppejään silloin kun halutaan olla käytännöllisiä ja tukea nimenomaan ammatillista osaamista.

28.5.2009 klo 7:00

Ainakin vihreä miesliike näkyi lehtitietojen perusteella keskustelleen asevelvollisuuden uudistamisesta ja myös jonkinlaisen laaja-alaisemman yhteisöllisyyskoulutuksen luomisesta.

30.4.2009 klo 7:19

1900-luvun hengen voi kiteyttää yhä uudestaan ja uudestaan toistuneeseen kysymykseen: onko sivistys sittenkin vain ohut pintakuori, joka kovan paikan tullen helpostikin murenee ja rapisee pois jättäen jäljelle vain raakalaisihmisen villipedon vaistoineen. Kovien kokemusten valossa epäiltiin jopa, onko koko sivistys vain väärää illuusiota. 1900-lukua voi pitää sivistyksen epäilemisen, jopa sen purkamisen vuosisatana.

16.4.2009 klo 9:17

Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka on älyllisessä keskustelussa virkistävä ilmiö, joka kykenee kriittisesti epäilemään jopa evoluutiouskon nimissä usein itsestäänselvinä esitettäviä väitteitä. Puolimatka totesi eräässä kirjoituksessaan, että uskonto, erityisesti kristinusko ja kirkko, ovat usein myös sillä tavoin arkoja asioita, että niiden vastustamisessa rima helposti laskee.

2.4.2009 klo 7:00

Jos kansanopiston sanotaan olevan yksi Suomen ja Pohjoismaiden luovimpia kulttuuritekoja, niin meillä jo 1980-luvulla edesmennyt kansankorkeakoulu lienee sitä vähintään yhtä lailla.

19.3.2009 klo 7:00

Muutos muutos muutos. Aina vain se sama levy. Yhä useammin tuntuu, että muutoksessa itsessään on jotain perin pysähtynyttä.

5.3.2009 klo 9:00

Onko olemassa mitään sivistystä ilman jonkinlaista kytköstä kansallisuuteen? Epäilen, ettei ole. Sivistys liittyy itsetietoisuuteen ja kun ihminen tietää itsensä, hän tietää myös olevansa jossain kulttuurissa, tai ehkä tarkemmin sanoen, kansakunnassa.

19.2.2009 klo 10:07

En todellakaan ajattele, että talouselämä olisi esimerkki, jonka mukaan muut toiminnat yhteiskunnassa pitäisi järjestää. Asia on monessa mielessä juuri päinvastoin. Siitä huolimatta talouselämään liittyvissä toimintatavoissa ja malleissa on paljon sellaista, mistä kulttuurin puolella voi hakea inspiraatiota.

5.2.2009 klo 14:00

Kaikkien mahdollisten ja mahdottomien asioiden mittaamista ja mitattavaksi tekemistä voidaan arvostella, mutta tottahan asioita on arvioitava.

Ja kun toisaalta tehokkuudesta, toisaalta talouden ensisijaisuudesta puhutaan niin paljon, niin jää päinvastoin ihmettelemään, miten talouden tehokkuutta oikeastaan mitataan tai arvioidaan. Jokainen näkee, että talous on juuri nyt pahan kerran tuuliajolla, suorastaan hukassa, mutta vakavaan keskusteluun talouden perusteista on silti vaikea päästä.

Talouden nimissä on vaadittu ja ajettu kaikkien muiden asioiden arviointia, mutta millä arvioidaan taloutta itseään? Koko asia on alettava aika lailla alusta ja tyhjästä, mutta juuri siksi se onkin aloitettava. Ja kun aloitetaan alusta, niin havaitaan, että nykyinen tapa suhtautua talouteen on sangen huteralla pohjalla.

Nythän usein ajatellaan siihen tapaan, että talous on perusta, joka määrää ja jonka pitää määrätä kaikkea muuta. Talous, sen voimistaminen, taloudellinen kilpailukyky ja sen kaltaiset seikat ovat päämääriä, joita muiden asioiden tulee välineenä palvella.

Tälle ajatukselle ei vain ole kovinkaan rationaalisia perusteita - mutta tätä kantaa on kuitenkin toisella kertaa perusteltava lähemmin. Nyt lähden vain talouden luontevasta, sanatarkasta määrittelystä, jonka mukaan talous on talon pitoa. Sitähän se ekonomia, tai kreikan oikonomia, alkujaan oli ja suomen talous on siis loistava vastine ekonomialle. Kaikissa kielissä tällaista ylellistä tarkkuutta ei ollenkaan ole. Mutta talon pito, se ei ole itseisarvo vaan väline. Talon pito ei ole päämäärä sinänsä, taloa pidetään muiden asioiden vuoksi. Päämäärää, jota talous palvelee, voi kutsua sivistykseksi.

21.1.2009 klo 9:00