Dementiahoitajat sukelsivat väreihin ja liikkeeseen
Dementiahoitajat perehtyivät itämaiseen liikekieleen fysioterapeutti ja taideterapeutti Anna-Riitta Noran johdolla.
Kankaanpään opiston kesä 2004 oli pyhitetty kädentaitojen ja käsityön harrastajille, mutta yhdellä kurssille kädentaitojen lisäksi myös jalkoihin ja lanteisiin laitettiin liikettä. Dementiahoitajille tarkoitetulla värimaalaus- ja rytmiliikuntakurssilla maalattiin ja opeteltiin itsensä ilmaisua liikkeen avulla.
– Tämä on siisti juttu, hihkaisee turkulainen vanhainkodissa työskentelevä toiminnanohjaaja
Anneli Kuopio ryhmän tanssiharjoituksen jälkeen, joka tehtiin afrikkalaisten rytmien säestämänä.
Kuopio päätyi Kankaanpään opiston kesäkurssille lähestulkoon sattumalta. – Esimies ehdotti kehityskeskustelun yhteydessä, että voisin lähteä jonnekin kurssille, josta olisi hyötyä työssäkin. Näin ilmoituksen tästä kurssista lehdessä ja ajattelin, että siinä se on. Työssäni pitää keksiä aina jotakin uutta ja täältä saatuja ideoita voin viedä sitten työpaikallekin ja jakaa muillekin, kolmisenkymmentä vuotta hoitoalalla ollut Kuopio tuumii.
Luonto on kaikille tärkeä
Liikunnan ohella itseilmaisua opeteltiin myös maalaten. Erityisesti väreissä piilevä ilmaisuvoima sai huomiota. – Taidepuolta on tällä kurssilla enemmän kuin liikuntaa, sillä se vie enemmän aikaa. Olemme maalanneet guassi- ja akvarelliväreillä. Pääpaino on värimaalauksessa, olemme pyrkineet saamaan kontaktia väreihin, kurssin ohjaaja sekä taide- ja fysioterapeutti
Anna-Riitta Nora kertoo.
Edellispäivänä ryhmäläiset maalasivat perinteisen ruukkukukka-asetelman. Dementiahoitajille asetelmamaalaus onkin hyödyllinen taito, sillä Noran mukaan iäkkäät hoidettavat rakastavat kukkia. – Luonto on tärkeä niin terveille kuin sairaillekin. Usein hoitopaikat on valitettavasti rakennettu siten, ettei niistä juuri näe luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua, Nora harmittelee. – Olemme kurssilla myös painottaneet elekielen tärkeyttä.
– Dementiapotilailla ei aina ole niin paljon sanoja käytössä, mutta asioita voi ilmaista myös eleillä. Tällä kurssilla olemme kyllä tanssineet afrikkalaisten rytmien tahdissa, mutta tanssi itsessään on ollut itämaisten tanssiliikkeitten ja fysioterapeuttisten liikkeitten yhdistelyä. Tavoitteena on ollut kehittää muun muassa tasapainoa, Nora kuvailee.
– Eikä pidä unohtaa liikunnan esteettistä puoltakaan. Meillähän on tanssiessamme yllä nätit vaatteet ja liikkeet ovat kauniita, Anna-Riitta Nora huomauttaa.
Hoitotyössä olevat oppivat myös toisiltaan
Kurssin päätavoitteena oli, että hoitajat saisivat kokemuksen värin ja rytmin maailmasta ja pystyisivät omassa työssään soveltamaan oppimaansa. Anneli Kuopio on kuitenkin kokenut liikuntapuoleen enemmän omakseen. – Maalausta en ole harrastanut aikaisemmin, mutta täältä olen kyllä saanut ideoita, joita voin viedä omalle työpaikalleni. Liikuntapuoli on se minun juttuni, kertoo vatsatanssiakin kuusi vuotta harrastanut Kuopio.
– Olen käynyt senioritanssikurssin, mutta työpaikalla siellä opittuja taitoja ei voi juuri hyödyntää, sillä moni vanhuksista ei jaksa enää tanssia. Täältä olen nyt saanut vinkkejä siihen, miten napatanssiliikkeitä voi soveltaa tuolilla istuen. Sitä pitääkin kokeilla!
Eri puolilta tulleet kurssilaiset saivat vinkkejä työhönsä myös toisiltaan. – On ollut hienoa vaihtaa kokemuksia ja tietoutta siitä, miten asiat tehdään muualla, sillä me kaikki kurssilaiset olemme eri työpaikoilta ja eri puolelta Suomea. Ryhmämme on ollut ihana: hoitotyössä olevat ovat
yleensä tottuneita erilaisiin ihmisiin ja sopeutuvat hyvin kaikenlaisiin tilanteisiin.
Mutta miltä on tuntunut kesäisen viikon vietto opiskellen?
– En ole vielä kesälomalla, kyllä minulla palkka juoksee koko ajan. Mutta ei tämä kyllä miltään työnteolta varsinaisesti tunnu, vaikka työhön tämä kurssi liittyykin, Kuopio naurahtaa.
Teksti: Hanna Antila, kuva: Anita Tapani
Kankaanpään opisto kansanopistojen kesässä
Kankaanpään opisto sijaitsee kauniin luonnon keskellä järven rannalla. Opiskelijakeskeisessä opetuksessa käytetään yhteistoiminnallisia menetelmiä. Opistolla on toimivat yhteydet työelämään ja muihin oppilaitoksiin. Useimmat opiskelijat ovat aikuisia. Lisätietoa:
www.kankaanpaa.fi/opisto.
Artikkelisarja esittelee kansanopistojen kesätoimintaa. Maassamme toimii 91 kansanopistoa, jotka järjestävät tänä vuonna lähes 2 000 kurssia. Aihepiirit ulottuvat tietotekniikasta rentoutusterapiaan ja taidehistoriasta novellien kirjoittamiseen. Sarjassa on esitelty Perheniemen evankelinen opisto, Kuusamon kansanopisto, Alkio-opisto, Karkun evankelinen opisto, Eurajoen kristillinen opisto ja Oriveden Opisto.
Julkaistu: 21.7.2004 klo 11:41
Kommentoi asiaa »