Ajatteluopilla ekokatastrofin kimppuun

Yhteiskunta olemme me, ja siksi meidän on toimittava kansalaisina, sanoo Timo Järvensivu.

Sivistyksen merkityksen unohtaminen on maapallolle tuhoisaa, huolehtii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuspäällikkö ja degrowth-tutkija Timo Järvensivu. Hän toivoo argumentaatiokurssien ja lukupiirien nousua.

— Pelkiksi kuluttajiksi ja työntekijöiksi identifioituneet kansalaiset keskittyvät lähinnä itseensä eivätkä pysty yhteiskuntakriittiseen ajatteluun, Järvensivu sanoo.

Hänen mielestään talous on saanut yhteiskunnassa niin vahvan aseman, että kaikki ajatellaan sen kautta. Ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat unohtuneet.

— Talous on kuitenkin ihmisen rakennelmaa. Myös sen toimintaa pitää voida kyseenalaistaa, hän muistuttaa.

Kohti paremmin voivaa yhteiskuntaa

Timo Järvensivu on kauppatieteiden tohtori, joka muutama vuosi sitten tajusi, että talouskasvuun perustuva yhteiskuntamalli ei voi kovin pitkään toimia entisellään. Hän ryhtyi perehtymään degrowth-liikkeeseen. Sen huolenaiheena on maapallon kestävyys ja pyrkimyksenä yhteiskunnan irrottaminen talouskasvun pakosta.

— Maapallon resurssit eivät kestä talouden jatkuvaa kasvua. Meidän on kehitettävä hyvinvointiyhteiskuntaa suuntaan, jossa ihmisillä on enemmän merkitystä kuin rahalla, Järvensivu sanoo.

Tässä kehitystyössä sivistyksellä on hänen mukaansa keskeinen rooli.

— Ihmiset tarvitsevat perusfilosofian oppia ja argumentaation taitoja. Tarvitsemme muistutusta siitä, että yhteiskunta olemme me, ja me voimme sitä muuttaa.

Talous haltuun sivistyksellä

Yhteiskuntamalli, joka perustuu ihmisten palkkatyöntekoon ja sitä seuraavaan runsaaseen kulutukseen, unohtaa Timo Järvensivun mielestä kriittisesti virittyneen oppimisen.

— Ihmisille ei jää aikaa olla aktiivisia kansalaisia, koska töitä pitää tehdä niin ankarasti. Emme ehdi syvällisesti tutustua toisiin kulttuureihin ja oppia ymmärtämään niitä. Kuitenkin vain ymmärryksen avulla voimme tehdä maailmasta paremman paikan.

Talous on alisteinen ihmiselle ja luonnolle, muistuttaa Timo Järvensivu. Hänen mukaansa tämä arvojärjestys on unohdettu. Siksi nyt ollaan ekologisen kriisin partaalla.

— Jotta saisimme talouden haltuun, painopiste on laitettava ihmiseen ja sivistykseen. Siitä aiheutuu tietysti kustannuksia, mutta niitä pitäisi käsitellä investointina.

Jokaiselle kansalaiselle lukupiiri

Mitkä sitten olisivat degrowth-miehen välineet kansalaiskasvatukseen? Timo Järvensivu haaveilee, että yhteiskunnallinen ilmapiiri kannustaisi sivistymiseen.

— Normina tulisi olla, että jokaisella olisi jokin lukupiiri. Myös kansansivistyskurssit ovat hyvä ajatus.

Järvensivu toivoo lisäksi lisää julkisia tiloja, jotka olisivat kulutuksesta vapaita. Hyvänä esimerkkinä hän pitää kirjastoja ja Helsingin yliopiston muotoilupääkaupunkivuoden ajaksi perustamaa Tiedekulmaa, jossa kansalaiset voivat käydä vuoropuhelua tieteentekijöiden kanssa.

— Myös kauppakeskusten lapsiparkeissa voisi yhteiskunnan tukemana olla sivistävää, kaupallisuudesta vapaata ohjelmaa. Pidän tärkeänä sitä, että jo lapsi oppisi hahmottamaan luonnon, ihmisen ja talouden vaikutukset toisiinsa.

Ennen kaikkea Järvensivu painottaa dialogin opettelun merkitystä. Vuoropuhelun käymisen taito on hänen mielestään demokratiaa paljon enemmän kuin äänestäminen. Vapaan sivistystyön kentän Timo Järvensivu näkisi mieluusti näkyvämmin äänessä.

— Keskustelu siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa sivistystä, on tarpeen. Me emme voi antaa vapaiden markkinoiden määritellä tätä asiaa, sillä ne eivät huomioi yksilön oman edun ylittäviä eettisiä näkökulmia.

Aktivismi on dialogia

Timo Järvensivu nimittää itseään aktivisti-tutkijaksi. Hänen mielestään asioiden ymmärtäminen ei riitä, vaan niitä on tutkijanakin pyrittävä tarvittaessa muuttamaan. Jopa anarkismi voi hänen mielestään olla kannatettavaa.

— Talonvaltaus on hyvä asia, jos se perustuu kriittiselle ajattelulle. Jos se taas on vain epä-älyllistä toimintaa, joka lähtee yhteisön paineesta, se ei ole oikein.

Järvensivu korostaa, että äänestämisen lisäksi vaikuttamisen mahdollisuuksia on muitakin — ja ne pitää huomioida. Yksi porukka luo epäkaupallisen tilan keskelle kaupunkia, toinen perustaa ruokaosuuskunnan.

— Kansalaiskasvatuksen pitää olla kaksisuuntaista, vuoropuhelua. Ei voida ajatella, että sen sisältö tulee ylhäältä päin.

Teksti: Laura Pörsti

Kuva: Marko Ulvila

Aiemmin Sivistyksessä:

Talouslaskun yhteiskunta nojaa sivistykseen

Julkaistu: 14.2.2012 klo 7:00

Delicious Facebook

Keskustele aiheesta »