Kansalaisopistoon ja kansalaisjärjestöön
Husein Muhammed kirjoitti kirjan Suomen muslimeista.
Maahanmuuttajakoulutuksen vahvistuva linja on saattaa kantaväestö ja tulijat vuorovaikutukseen toiminnassa, jossa pärjää vähäiselläkin kielitaidolla. Näin asian hahmottaa myös kurdistaustainen lakimies ja tietokirjaiija Husein Muhammed.
— Kurssien pitäisi olla ensisijaisesti muuta kuin teoriaa, esimerkiksi liikuntaa, kokkausta, käsitöitä tai luontoretkiä. Mahdollisimman vähän lukemista aluksi, koska kielitaitoa vaativa teoreettinen opiskelu pudottaa suuren osan maahanmuuttajista heti pois.
Laki kehottaa vapaata sivistystyötä aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen. Kotoutumiskoulutuksessa aktivoiminen poliittiseen vaikuttamiseen voi tuntua etäiseltä, viehän äänioikeuden saaminen kahdeksasta kymmeneen vuotta. Sen sijaan tieto yhteiskunnasta on tärkeää, samoin kannustaminen mukaan kolmannen sektorin toimintaan.
— Olisi tärkeää, että tulijat löytäisivät tiensä suomalaisiin kansalaisjärjestöihin, joissa vuorovaikutus kantaväestön kanssa olisi luontevaa. Maahanmuuttajilla on paljon omia yhdistyksiä, mutta ne ovat pieniä ja niissä tapaa vain muita maahanmuuttajia, Muhammed sanoo.
Vaaleissa äänioikeutettujenkin maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus on ollut vain 15—20 prosenttia. Puutteellisen kielitaidon vuoksi politiikan seuraaminen on vaikeaa, eikä uussuomalaisilla juuri ole omia ehdokkaita. Huhtikuussa nähdään, vahvistaako vihreiden ehdokkaana oleva Husein Muhammed maahanmuuttajien ääntä eduskunnassa.
Kuva: Heini Lehväslaiho / Teos
Julkaistu: 28.2.2011 klo 7:00
