Sivistys – pyrkimystä korkeuksiin, vastuullisuutta vai hengen avaruutta?

Presidentti Tarja Halonen asetti sivistysvaltion piirteiden ytimeen kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun niin sosiaalisesti kuin oikeudellisestikin. Sivistysvaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan yhtäläisyyttä ja eroja presidentti reunasi näin: ”Niillä on painotusero. Sivistyksessä ollaan tekemisissä enemmän oppimisen ja siihen liittyvän tasa-arvon kanssa, hyvinvointivaltiossa taas taloudellisen ja sosiaalisen turvallisuuden kanssa.” Presidentti puhui ”Mille tiedolle on tulevaisuutta?” –teematilaisuuden paneelikeskustelussa Helsingissä joulukuun alussa.

Hän otti kantaa myös Iittalan kohtaloon.

-Iittalan muotoilu edustaa suomalaista hyvää makua parhaimmillaan. Minua kouraisee syvältä kysymys siitä, onko se nyt mennyttä, hän sanoi.

-Sivistys on aitoa kiinnostusta ympäröivästä maailmasta. Se on halua ja kykyä ymmärtää toisten näkökulmia, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja se on toisten ihmisten kunnioittamista, kiteytti oman sivistyskäsityksensä Nokia johtokunnan jäsen Sari Baldauf. Baldaufille sivistys ei ole staattista, vaan sen suunta on eteenpäin. Sivistykseen kuuluu hänen mielestään nykymaailmassa tuntea muita kulttuureita, niissä vallitsevaa ajattelua, tapoja ja arvoja. Toisten ihmisten kunnioittamisen hän näkee edellytyksenä aidolle keskustelulle.

Sari Baldaufinkin mielestä sivistys kytkeytyy korkeakulttuuriin. Se ei kuitenkaan sitoudu oppineisuuteen. Kuvaava tässä mielessä on käsite ”sydämensivistynyt”.

Kulttuuri ja sivistynyt ihminen

Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto pohdiskeli sanojen kulttuuri ja sivistys suhdetta. Sivistyksessä hän tunnisti hieman elitististä sävyä: saksan kielen Bildung on rakentamista, pyrkimistä korkeuksiin. Sivistyksen vastakohta on sivistymättömyys, barbaria, jolla tarkoitamme tietojen, taitojen ja hyvän käytöksen puutetta.

-Ihmisen sivistystaso näkyy siinä, miten hän syö, kun luulee olevansa yksin. Yleissivistys on vaikeasti määriteltävissä. Yleissivistykseen kuuluvat tietysti perustiedot ja –taidot, mutta kuuluuko siihen kyky keskustella television viihdesarjaohjelmien sisällöistä, on jo toinen juttu, Niiniluoto huomautti.

Kulttuuri on Ilkka Niiniluodolle monitasoinen käsite ja siihen hän liittää ajatuksen jalostamisesta.

Monikulttuurisuus
muuttaa sivistystä

Monikulttuurisuus tuo uudenlaista yhteisöllisyyden tarvetta. Yksilöille sälyttyy vaade tuntea eri kulttuureita. Monikulttuurisuus myös haastaa yleissivistyksen.

Presidentti Halosen mukaan monikulttuuriseen yhteiskuntaan tottuneen ihmisen on helpompi elää. Hän kaipasi erilaisuuden tuntemisen yhteyteen myös yhteisöllisyyden tunnetta, sillä monikulttuurisissa yhteisöissä tarvitaan myös yhdistämiä ja yhteisiä kokemuksia. Kulttuurinen diversiteetti on sinänsä kehitystä luovia tekijöitä.

-Mutta meidän on syytä kysyä itseltämme, miten pidämme kiinni omasta kielestämme. Suomen kieli uhkaa köyhtyä tieteen kielenä”, Halonen varoitti.

Rehtori Ilkka Niiniluoto vakuutti suomen kielen sopivan ongelmitta myös tieteen kieleksi. Hänen mielestään tarvitaan myös uutta suomenkielistä tiedekirjallisuutta.

-Kasvamme kulttuuriin oman äidinkielemme kautta ja siinä on sivistyksen juuri, Niiniluoto sanoi.

Nokian Sari Baldauf ja rehtori Ilkka Niiniluoto nostivat esiin tarpeen saada Suomeen ulkomaisia opiskelijoita. Kysymys on siitä, miten tehdä Suomi ulkomaisille opiskelijoille houkuttelevaksi, kuten Yhdysvallat on niin monille. Niiniluoto pitää kuitenkin ulkomaalaislakia uudistettaessa tärkeänä toimenpiteitä kansainvälisen rikollisuuden maahantulon estämiseksi. Presidentti Halonen huomautti, että suomalaiset ovat olleen kaikkein vähiten itsekkäitä omassa siirtolaispolitiikassaan.

Mille tiedolle on käyttöä?

Panelistit etsivät vastausta myös teematilaisuuden kysymykseen siitä, mille tiedolle on tulevaisuudessa käyttöä. Sari Baldaufin nimesi sellaisiksi 1) tiedon, jolla ihminen pystyy jäsentämään elämää, sekä 2) sellaisen kyvyn kehittämisen, jolla omaksutaan ja tehdään innovaatioita. Erityisesti insinööritaidoille hän näki tarvetta tulevaisuudessa. Peruskoulun tulee varjella luovuutta, hän painotti innovatiivisuuden keskeisyyttä.

Ilkka Niiniluoto listasi tulevaisuuden sivistykseen tieteen, taiteen ja koulutuksen arvostamisen, oman kulttuurin juurien tuntemisen ja kyvyn hankkia tietoa.

Teematilaisuuden järjestivät Suomen ylioppilaskuntien liitto, Elinkeinoelämän valtuuskunta ja Euroopan kulttuurisäätiön Suomen osasto.

Paneelia seurasi: Anneli Kajanto

Julkaistu: 19.12.2003 klo 15:10

Kommentoi asiaa »