Viini, jumalten juoma, vetoaa juhlavuuteen, nautiskeluun sekä ilottelevaan ja hilpeään seurallisuuteen, mutta surkeimmillaan ja väärin käytetyimmillään itsesääliin. Tällä kertaa ollaan haudanvakavasti leikkimielellä. Testaa oma viinintuntemuksesi. Se alkaa rypäleistä.
Testissä on omat sarjat puna- ja valkoviinirypäleille. Lisäksi on eliittisarja. Etsi rypälelajille sopivin luonnehdinta yhdistämällä numeroon oikeana kirjain. Jokaisesta osumasta tulee piste.
Punaviinin rypälelajia on runsas 20, mutta testiin pääsevät nyt nämä:
1. Cabernet sauvignon
2. Merlot
3. Pinot noir
4. Syrah/ Shiraz
5. Nebbiolo
6. Pinotage
A. Siinä on vahva tanniininen selkäranka. Siinä on seetrin, sikarilaatikon ja lyijykynän lastujen tuoksu, jota tasapainottaa makean mustaherukkaiset vivahteet.
B. Intensiivisen runsas, intensiivisen mausteinen, intensiivisen kypsän hedelmäinen; yhdistelmä samettista rakennetta ja makeita karhunvatukan ja vadelman makuja
C. Korkea tanniinisuusaste; taustalta nousee ainutlaatuiset tervan ja ruusun vivahteet, joita vahvistaa suklaan, kirsikan, rusinan ja kuivatun luumun maku sekä karhean tupakan ja yrttien tuoksu
D. Parhaimmillaan viettelevän silkkistä; tryffelin, riistan ja hajoavien lehtien sekä hedelmän aromeja
E. Samettisen hedelmäinen; aistittavissa luumua, banaania, punaherukkaa ja paahdettuja vaahtokarkkeja
F. Vähemmän tanniinista karvautta; siinä on mustaherukan, tumman kirsikan ja mintun tunnusomaisia makuja
Valkoviinirypälelajeja on vieläkin enemmän kuin punaisia. Tässä rypälelajien aatelistoa:
1. Riesling
2. Sauvignon Blanc
3. Chardonnay
4. Muscat
5. Malvasia
6. Chenin Blanc
A. Makean väkevöidyn madeiran raaka-aine; runsaita, aprikoosimaisen makeita valkoviinejä ja hyväntuoksuisia kuivia valkoviinejä
B. Jännittävän kuivia sekä runsaan makeita valkoviinejä; omenan ja limetin ydystä soraan ja liuskeisiin, persikkaan ja hunajaan
C. Hillittömiä viinejä, joissa on vihreiden lehtien, nokkosen, karviaisen ja limetinkuoren aromia ja makua
D. Runsaita, makeita ja väkevöitettyjä tai kukkaisia ja kuivia viinejä; aistillisia, sipaisu ruusunterälehtiä ryyditetyn appelsiinin ja rypäleen aromissa
E. Epätavallinen maku: runsaan hunajan, guavan ja kvittenin sekä mineraalisten vivahteiden terävä kontrasti, jota ryydittää happoinen piiskansivallus
F. Tammitynnyrikypsytyksen antamaa pähkinäistä runsautta, silti rutikuivaa kirkkautta; tammista runsautta ja pistävää mineraalista hapokkuutta; suorasukainen, tamminen, yltäkylläinen
Erotathan toisistaan "tanniinisen selkärangan" ja "korkean tanniinisuusasteen"? Entä erotathan "karhean tupakan" ja "sikarilaatikon" tuoksut toisistaan?
Sarja I vastaukset: 1 A, 2 F, 3 D, 4 B, 5 C ja 6 E
Sarja II vastaukset: 1 E, 2 A, 3 B, 4 D, 5 F ja 6 C
Jos sait pisteitä 9—12, et kaipaa ostosuosituksia. Olet Alkon viinihyllyjen äärellä kuin kala kotivesillä. Katso silti suositus 5—8 pistettä saaneille.
Jos sait 5—8 pistettä, suosittelen suomalaisen viinintuottajan jaloa valkkaria Uudesta Seelannista, Vicerage Lane Malborough Sauvignon Blanc. On kohtuuhintainen ja erinomainen löytö. Ja eikö totta: siinä on mustaherukanlehden, greipin ja nokkosen tuoksu ja siitä jää suuhun miellyttävä sitruunainen jälkimaku!
Jos sait 0—4 pistettä, osta itsellesi laadukas suomalainen marjaviini. Myös siitä voit löytää samoja jaloja makuvivahteita, joita Oz Clarke tavoittaa rypäleviineistä, ainakin karviaisen, mustaherukan tai raparperin hienostuneita sävyjä.
Eliittiviinisti sallii tällä kertaa itselleen huippuhintaista: aperitiiviksi kanadalainen Inniskillin Icewine Vidal Oak Aged ja ruuan (riistan tietysti) kanssa pohjoisitalialainen Barolo Bricco Rocche Prapó. Jos hinta Alkon kassalla vihlaisee, luota hienostuneeseen makuaistiisi. Se kyllä balsamoi henkiset haavat.
Kirjallinen asiantuntija: Oz Clarke & Antti Uusitalo: Viinin maailma, 101 viiniä joita on nautittava edes kerran elämässään (Readme.fi 2010). Upeasti kuvitettu teos on viehättävä ja monipuolinen (ja ihastuttavan melkein turha) matkaopas viineihin, niiden tuottamiseen, valintaan ja käyttöön.
Julkaistu: 22.2.2011 klo 22:10
Anneli Kajanto on tiedelehden juokseva julkaisupäällikkö. Helsinkiläinen yhteiskuntatieteiden maisteri tuntee työnsä, ja vain työnsä, puolesta aikuiskasvatusta.
Vapaa sivistystyö merkitsee yhteisöllisyyttä, kehittymistä, identiteetin vahvistumista ja vireyttä elämässä. Hän toteuttaa sitä harrastamalla intohimoisesti kestävyysjuoksua, kirjallisuutta, elokuvaa, oopperaa, klassista musiikkia, marjastusta ja sienestystä.
anneli.kajanto[ät]kvs.fi