Tietovisa hylkeistä
Norppa. Kuva: Seppo Keränen
Jääkauden vetäytymisestä ja kivikaudesta asti Itämeren vesillä asunut vanhin nisäkäs, norppa, on hyvin uhanalainen. Siitä ja nykyvaltiaasta, hallista, kertoo juuri ilmestynyt valokuvaaja Seppo Keräsen ja luontotoimittaja Markku Lappalaisen teos Hylkeet. Osallistu pieneen tietovisaan Itämeren hylkeistä.
Ensimmäisenä teoksessa huomion vangitsevat Keräsen loistavat valokuvat, 112 kappaletta Riikka Löytökorven osaavasti taittamana. Keränen on tarkkaillut kameran takaa hylkeitä yli 20 vuoden ajan.
Markku Lappalaisen tekstit antavat Itämeren hylkeistä, niiden käyttäytymisestä ja kannan vaihteluista sekä ihmisen suhteesta hylkeisiin runsain määrin tietoa. Hylkeiden tarkastelu rajautuu Itämeren vesille.
Saimaannorppa on jätetty ulkopuolelle, vaikka se mainitaankin. Se on ilmeisen valinta, vaikka minua se harmittaakin. Teos ilmestyi samanaikaisesti ruotsiksi, joten rajauksella tähdätään kahden Itämeren rannikkovaltioiden markkinoille.
Hyvin uhanalaisen saimaannorpan tilanne on mitä ajankohtaisin: juuri tullut uusi takaisku on harrastajakalastajien kevätverkkokalastuksesta pidättäytymisen jättäminen mökkiläisten valistuneisuuden ja vastuuntunnon varaan. Se eri norpalle hyvää tiedä. Norpan selviytymisestä aidosti huolestuneita asetuksen lepsuus tyrmistyttää.
Mutta tässä pieni tietovisa Itämeren hylkeistä. Vastauksia löytyy linkin takaa sekä tietysti teoksesta Hylkeet (Maahenki 2009, 150 sivua).
Mitä tiedät ja miten arvaat?
1. Hylje luettiin ensin metsästettäväksi hyötyeläimeksi ja sitten haittaeläimeksi, jolloin Suomessa ja Ruotsissa alettiin maksaa tapporahaa. Milloin tapporahaa maksettiin?
A. 1850-1917
B. 1909-1975
C. 1920-1950
2. Hyljekanta romahti rankan pyynnin, sitä kiihdyttäneen tapporahan sekä ympäristömyrkkyjen seurauksena. Mistä suuruusluokasta puhutaan silloin, kun hylje oli "normaali" pyyntikohde ja kun hylkeen järjestelmällisen vainoamisen jälkeen kannat arvioitiin uudelleen?
A. Norppakanta romahti noin 200 000:sta 5 000:een ja harmaahylje vajaasta 100 000:sta 2000-4000 tuhanteen
B. Norppakanta romahti 20 000:sta 500:aan ja harmaahylje 10 000:sta 200-400:aan.
C. Norppakanta romahti 2 000:sta 50:een ja harmaahylje tuhannesta 20-40:een.
3. Hylkeiden suojelusta lähtien 1980-luvulta harmaahylkeen eli hallin kanta on kasvanut
A. viisi prosenttia vuodessa
B. 10 prosenttia vuodessa
C. 20 prosenttia vuodessa
4. Montako hyljelajia (eri norppalajit ovat hylkeiden alalajeja) tiedät? Piste jokaisesta oikeasta vastauksesta.
5. Harmaahylkeen emon maidon rasvaprosentti on
A. 20 %
B. 35 %
C. 52 %
6. Hylkeen pääasiallinen ravinto on
A. planktonit ja kaislat
B. silakat
C. turska ja kuha
7. Harmaahylkeille perustettiin vuonna 2001 seitsemän hylkeidensuojelualuetta, joiden lisäksi Ahvenanmaan vesillä on kahdeksas suojelualue. Suojelualueiden luotoja ja luotoryhmiä ei saa lähestyä yhtä merimailia lähemmäksi. Merimailin pituus on
A. 1609 metriä
B. 1852 metriä
C. 3600 metriä
8. Harmaahylje voi kiima-aikaan olla vaarallinen
A. Toisille hylkeille
B. petokaloille
C. ihmiselle
9. Itämeren hylkeet pyrkivät synnyttämään ahtojäiden luomiin jääluoliin. Synnytysaika on
A. helmi-maaliskuussa
B. touko-kesäkuussa
C. syys-lokakuussa
Julkaistu: 14.4.2009 klo 7:00
Anneli Kajanto on tiedelehden juokseva julkaisupäällikkö. Helsinkiläinen yhteiskuntatieteiden maisteri tuntee työnsä, ja vain työnsä, puolesta aikuiskasvatusta.
Vapaa sivistystyö merkitsee yhteisöllisyyttä, kehittymistä, identiteetin vahvistumista ja vireyttä elämässä. Hän toteuttaa sitä harrastamalla intohimoisesti kestävyysjuoksua, kirjallisuutta, elokuvaa, oopperaa, klassista musiikkia, marjastusta ja sienestystä.
anneli.kajanto[ät]kvs.fi