Vähempikin ICT-varustelu riittää

Kiireen keskelläkin kannattaa kuunnella toisen alan toimijoiden ajatuksia, niistä voi saada yllättäviä ideoita. Niin kävi minulle, kun kuuntelin kaupunkimme konsernipalvelujen johtajaa.

Olimme yhdessä tuskailleet henkilöstön käyttämiä, työläästi päivitettäviä monimuotoisia tietoteknisiä laitteistoja ja järjestelmiä. Yhtäkkiä konsernipalvelujen johtaja sanoi, että periaatteessa mikään ei  estä työntekijöitä käyttämästä työssä omia laitteitaan, kuten tietokoneita ja puhelimia.

Idea yhdistyi mielessäni aiemmin Tieken seminaarissa esiteltyihin oppimisratkaisuihin. Esillä olivat tabletit (täppäri, sormitietokone ja kirjojen lukulaitteet). Täppäri on käsilaukkuun mahtuva, kevyt taulutietokone. Innostustani latisti sillloin se, esittelijä arvioi tabletin käyttöiäksi kolmesta viiteen vuotta. Opistoon ostettavaksi liian kallis suhteessa käyttöikään, ajattelin.

Mutta konsernipalvelujen johtaja pisti liikkeelle ajatuksen: Miksi opetuslaitteen pitäisi aina olla opiston vuokraama tai omistama? Suuri joukko opistomme 25 000 asiakkaasta todennäköisesti omistaa jo täppärin tai älypuhelimen tai perheessä on sellainen. Sillä resurssilla, joka vapautuisi opetustilojen massiivisesta tietoteknisestä varustelusta, voisi kehittää opistopalveluja.

Kuvitellaanpa, että perheen lukiolaisnuori todella lainaa kerran viikossa pariksi tunniksi täppärinsä äidilleen, kun tämä lähtee opistoon espanjan tunnille. Kun kurssilaiset tuovat omat laitteensa, myös opetuksen käytännön järjestelyt helpottuvat. Luulen, että monilla on kokemusta siitä, että opetuspisteen laitteita ei saada auki, oikeuksien tai tunnusten kanssa on ongelmia, käyttöjärjestelmäversio on väärä, ohjelmapäivitystä ei ole tehty tai ensimmäinen puoli tuntia menee laitteiden peruskäyttöä oppiessa.

Langattomat verkot, helppokäyttöiset kevyet laitteet ja ohjelmat sekä selaimen kautta löytyvät oppimateriaalit leppoistavat oppimisen. Suurin osa oppimisesta ei ole enää aikaan tai paikkaan sidottua. Opiskelijaryhmän tapaamisissa - nurmikkopiknikillä, lämpiöiden ja aulojen sohvilla, kahviloissa tai  luokissa - täppärit saadaan helposti kassista syliin ja auki.

Jumppatunnin päätteeksi ehkä istutaan hetkeksi salin lattialle täppärit kädessä tarkistamaan, löytävätkö kaikki netistä opettajan kotiohjeet ja ruokavaliolinkit. Ja kudonnan kurssilla täppärivideon lähikuva näyttää, miten työvaihe pitikään tehdä. Kotona sama uudestaan, jos unohtui jo matkalla!

Joku voi jo huolestua tasa-arvosta, jos uusimpien tekniikoiden käyttöön kykenevät vain ne, joilla on varaa hankkia omat laitteet. Tasa-arvo toteutuu kuitenkin nykyistä paremmin, jos opistot voivat keskittää resurssit vähempään määrään, mutta uudempaan tekniikkaan.

Uutta voi silloin hankkia vähemmän ja päivittää useammin. Hankittujen laitteiden käyttö voidaan kohdentaa tarkemmin niille kursseille, joilla ei edellytetä opiskelijoilta omia laitteita tai joissa on erityisiä laitetarpeita.

Varsinaisessa tietotekniikan opetuksessa on todennäköisesti edelleen eniten tarvetta hyvin varustellulle, ajanmukaiselle oppimisympäristölle. Tietotekniikan kursseilla voidaankin sitten käyttää sellaisia laitteita ja ohjelmia, joita opiskelijoiden ei kannata hankkia omaksi, ei ainakaan heti. Koko kurssin ideakin voi olla ohjelmien tai laitteiden kokeilu tai vertailu.

Julkaistu: 14.10.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »