Pelottaako avoimuus?

Olin pettynyt, kun avasin oppilaitosrakenteen arviointia koskevan kansalaisopistojen itsearviointikyselyn. Olin varautunut siihen, että nyt meiltä kysytään tiukasti oikeita asioita ja vaaditaan faktat todisteeksi.

— Kysyttiin kyllä, mutta varovaisesti.

Eikö oppilaitoksilta haluta tietoja vai pelkäämmekö itse sitä, mitä toiminnan arviointi tuo tullessaan? Emmekö itse uskoisi siihen, että saamme haluttua tulosta aikaan? Toisaalta, jos tilasto- ja arviointityökaluja todella käytettäisiin toiminnan kehittämiseen, opistot olisivat niihin myös satsanneet.

Nyt kansalaisopistoilla ei aina ole käytössään edes kunnollisia suunnittelun työkaluja. Esimerkiksi maahanmuuttajien saaminen nykyistä edustavammin mukaan toimintaan on varmasti useimpien maahanmuuttovoittoisilla alueilla toimivien opistojen kehittämistavoitteissa. Kuinka moni niistä kuitenkaan saa järjestelmästään helposti ulos edes perustilastoa kohderyhmästä?

Olette vaivalla tehneet strategianne mukaiset kehittämis- ja toimintasuunnitelmat, tuloskortitkin. Saatteko näppärästi kirjattua opiston järjestelmään vuodelle 2012 sovitut tavoitteet halutuille kohderyhmille: opiskelijamäärät, opetustunnit, sukupuolijaon, ikärakenteen, alueellisen ja ainealueittaisen sijoittumisen?

Entä selviävätkö järjestelmästänne kohdennettujen kurssien osallistujat, kaikkeen tarjontaan integroituneet tai uusien asiakkaiden osuus? Käyvätkö niistä ilmi absoluuttiset lukemat ja prosentit? Taloustavoitteista puhumattakaan, arjessa kun on elettävä. Nämä ovat peruslukemia, jotka tarvitaan, jotta tarvittaessa voi tehdä korjausliikkeitä.

Meillä näin näppärää järjestelmää ei ole, vaan klikkailen eri järjestelmillä. Tilastoinnin työkalut ovat välttämättömiä, mutta sittenkin ne ovat vain varsinaisen työn — koulutuksen järjestämisen — apuvälineitä. Siksi tarpeellinen tieto pitäisi saada järjestelmistä ulos nopeasti ja luotettavasti.

Takaisin olennaiseen: Ei pelota avoimuus. Haluamme toiminnastamme tarkkaa tietoa. Vapaan sivistystyön laki on väljä mutta hyvä, ja toimialan kehittämisohjelma (KEHO) puhuu oikeista asioista.

On siis turha pelätä, että tiedonkeruulla opistoja pakotettaisiin johonkin, mikä olisi epäolennaista vapaassa sivistystyössä. Jos tiedonkeruu osoittaisi, että omassa opistossa tehdään vääriä asioita, päästäänpä ainakin tarttumaan asiaan nopeasti, faktapohjalta.

Tervetuloa arvioinnit ja sen työkalut! Ei haittaa, vaikka meidät suorastaan pakotettaisiin nykyistä tarkempaan työhön ja yhä parempien työkalujen käyttöön. Sehän vain auttaisi meitä työssämme.

Aiemmin Sivistyksessä:

Tilastoryhmän työ on pettymys

Modernin työväenopiston ohjastaja

Julkaistu: 30.9.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »