Opintokerho on nyt vertaisopintoryhmä. Näin on päätetty OK-opintokeskuksessa, suurimmassa kaikista. Maaseudun Sivistysliiton (MSL) opintokeskus käyttää perinteisestä työmuodosta nimeä opintoryhmä, muissa puhutaan yhä opintokerhoista.
Vertaisopintoryhmä kertoo työmuodon luonteesta enemmän kuin opintokerho tai opintoryhmä. Nimen ottamista laajempaan käyttöön kannattaisi harkita, vaikka se pitkä onkin. Parempaa vaihtoehtoa ei ole tullut vastaan kolmen viime vuosikymmenen aikana.
Opintokerhoa on vaivannut pitkään jonkinlainen uskottavuusongelma. Se näkyy työmuodon valtionavun matalassa tasossa. Opintokerholla on samanlainen asema opintokeskuksissa kuin internaatilla kansanopistoissa. Kumpaakin pidetään esillä oppilaitosmuodon vahvana erityispiirteenä, mutta niiden painoarvo ja merkitys ovat laskeneet. Ne ovat olleet kehittämistyössä marginaalissa, lapsipuolen asemassa.
Työmuodon nimeäminen uudelleen on merkki kehittämispyrkimyksistä. OK-opintokeskus on julkaissut vertaisopintoryhmistä mielenkiintoisen raportin, Uuden oppiminen ja vertaisten tapaaminen on iloinen tapahtuma . Siinä kuuluu opinto-ohjaajien luottamus työmuodon tulevaisuuteen.
Raportti puhuu yhteisöllisyyden puolesta. Hyvä ryhmä synnyttää positiivisen kierteen, jossa laadukas oppiminen tuottaa yhteishenkeä ja yhteishenki ruokkii opinnollisten tavoitteiden saavuttamista. Mutta miten synnytetään hyvä ryhmä? Raportin mukaan tärkeätä on ainakin se, että ohjaaja vaihtuu silloin tällöin.
Myös muissa opintokeskuksissa kannetaan varmasti huolta työmuodon asemasta. Siihen nähden asia on ollut kovin vähän esillä KEHO-prosessissa. Opintokeskukset ry:n puheenjohtaja Jorma Turunenkin viittasi Sivistyksessä siihen, että opintokerho on saanut prosessissa niukasti huomiota verrattuna taiteen perusopetukseen.
Opintokerhoilla on aikuiskoulutuksen piirissä huonompi maine kuin se ansaitsisi. Siitä opintokeskukset saanevat syyttää osittain itseään. Toiminnan piirissä on ainakin ennen ollut tavoitteellisen oppimisen lisäksi paljon opinnollisesti ottaen löysää puuhastelua.
Minulla on opintokerhon tulevaisuuden suhteen epävarma olo. Monien esimerkkien valossa työmuoto on tehokas ja taloudellinen. Uusi oppimistutkimus tuntuisi todistavan sen merkityksen ja mahdollisuuksien puolesta. Mutta kun puhutaan toiminnan kokonaisuudesta opintokeskusten työntekijöiden omien arvioiden pohjalta, kehittämisessä ei kenties sitenkään ole saavutettu isompia tuloksia. Paljon puhetta, vähän villoja?
Muuten olen sitä mieltä, että periaatteessa opintokerho eli vertaisopintoryhmä kuuluu sivistystyön ytimeen.
Julkaistu: 18.1.2010 klo 9:00