Aikuisten PISA
Koululaisten osaamista maailmanlaajuisesti mittaavan PISA-tutkimuksen tulokset herättävät aina mielenkiintoa: heikosti menestyneet maat etsivät syyllisiä, hyvin menestyneet röyhistelevät ja suomalaiset ihmettelevät. PISA heijastuu myös aikuiskoulutukseen.
Suomi voitti vielä Euroopan ja "länsimaisen kulttuurin" mestaruuden, ja listoilla olemme muutenkin ihan tutkittujen maiden kärjen tuntumassa. Suomen tulokset ovat kuitenkin heikentyneet lähes kaikilla alueilla, vain lukemisen yksi osa-alue on pysynyt tasoltaan samana kuin aiemmin. Muuten lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen taso on lähtenyt heikentymisen tielle.
Myös koulujen väliset erot ovat kasvussa, ja tyttöjen ja poikien osaamisen ero on Suomessa maailman suurin. Tiedä sitten, onko meillä maailman fiksummat tytöt vai tyhmimmät pojat.
Tulokset kertovat karua kieltä siitä, mitä opetustoimen jatkuvat leikkaukset ovat aiheuttaneet kouluissa. Jossakinhan opettajien lomautusten ja koulumatkojen pidentymisen täytyy näkyä.
Kunhan maailman toiseksi parhaat koululaiset varttuvat, heistä kehittyy todennäköisesti ainakin maailman toiseksi parhaita aikuisopiskelijoita. Koulumenestys korreloi vahvasti aikuiskoulutukseen osallistumiseen, joten ainakin naisilla aktiivinen kouluttautuminen jatkuu. Tuleville miehille tuskin käy yhtä sivistävästi, sillä heikompi menestys ei tuota yhtä myönteisiä opiskelukokemuksia.
Aikuisten vastaavaa PIAAC-tutkimusta odotellessa voi arvailla, miten aikuiset pärjäisivät PISA-tehtävissä. Luonnontieteissä menestys tuskin olisi huimaa, sillä tutkimusten mukaan joka kolmas suomalainen pitää evoluutioteoriaa vääränä. Matematiikan hallintakin taitaa olla jo minimissä, kun edes veroilmoitusta ei enää tarvitse juuri täytellä, ja kassakone laskee vaihtorahat automaattisesti.
Aikuisten lukuharrastus vasta maissa onkin. Luettavan laatu lähenee juorulehtien tasoa, ja niistäkin moni katselee vain mattivanhasen tuoreimmat salakuvat. Luetun ymmärtämisen taso on hälyttävä. Ainakin organisaatioissa professori Osmo A. Wiion viestinnän laki "viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta" realisoituu päivittäin. Debit—credit-kiusanteko uusissa maksukorteissa on sekoittanut kaikki yli kolmikymppiset.
Aiemmin Sivistyksessä:
Lindroos: OECD yhä vahva aikuiskoulutuksessa
OECD kartoittaa aikuisten osaamisen
Julkaistu: 15.12.2010 klo 7:00
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi