Huippututkimusta
Professorin luontaisetuihin kuuluu opiskelijoiden opinnäytetöiden arviointi ja arvostelu. Aikuiskasvatustieteen professorin pestissäni sain ensimmäisen syksyn aikana arvioitavaksi kaksi alaani kuuluvaa gradua, vaikka aineen pääaineopetus alkoi varsinaisesti Joensuussa vasta vuonna 2007.
Mielenkiintoista kummassakin opinnäytteessä on niiden sijoittuminen vapaaseen sivistystyöhön. Molemmat ovat saamassa huippuarvosanat, joihin yltää harva työ.
Harmi vain, että en voi ottaa kummastakaan gradusta kunniaa, koska niitä ohjasivat luonnollisesti Joensuussa pidempään työskennelleet kollegat. Ja tekijöinä olivat tietysti viksut opiskelijat, jotka ovat - yliopisto-opetuksen ansiosta tai siitä huolimatta - oivaltaneet tieteellisen tutkimuksen periaatteet. Ja ennen kaikkea valikoineet aiheet, jotka lisäävät ymmärrystä vähän tutkitusta vapaasta sivistystyöstä.
Osa kunniasta kuuluu sivistystä ja aikuiskasvatuksen merkitystä ihmisten elämänkulussa tarkastelevalle tutkimusperinteelle, joka Joensuussa on ollut vahva vuosien ajan.
Graduista on harvoin iloa muille kuin tekijälle itselleen. Näissä kahdessa tapauksessa tuloksillakin on tekijänsä valmistumista edistävää laajempaa hyötykäyttöä.
Emilia Valkonen tarkastelee gradussaan kansalaisopistojen myllerrystä, jonka kohteeksi ne ovat joutuneet erityisesti 2000-luvulla, kun rahoitusperusteet ja perinteisestä sivistysihanteesta poikkeavat markkinaperustaiset ja työelämän tarpeita painottavat koulutuspoliittiset tsunamit ovat vyöryneet opistokenttään.
Emilia analysoi aikuiskoulutuspolitiikan muutosprosessia historiallisten aikuiskoulutuspoliittisten vaiheiden (myötäilevä sivistyspolitiikka, suunnittelukeskeinen ja markkinaperustainen) kautta yhden kansalaisopiston henkilöstön kokemusten kautta. Hän lataa tutkimusongelmiin taitavasti jännitteen kansalaisopistotoiminnan sivistyksellisen tasa-arvoisuuden edistämistavoitteen sekä vallitsevan markkinaperustaisen välineellisyyden ja koulutuksen kaupattavuuden välille. Taustassa selvitetään seikkaperäisesti aikuiskoulutuspolitiikan muutosta Suomessa ja sen yhteyksiä globaaliin kehitykseen.
Opistoväki tunnistaa varmasti kyseisen myllerryksen. Vaikka tutkimus kohdistui yhteen ainoaan kansalaisopistoon ja sen henkilöstöön, tuloksia voidaan yleistää koko opistokenttään. Tutkimus antaa muutoksille koulutuspoliittisen, jopa globaalin viitekehyksen.
Tarkemmat tiedot Emilia Valkosen opinnäytteestä kiinnostuneille: Kansalaisopisto 2000-luvun koulutus- ja oppimismarkkinoilla - roolia etsimässä. Kasvatustieteen syventävien opintojen pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta 2008.
Julkaistu: 28.1.2009 klo 12:00
Lukijoiden kommentteja
Blogissa mainittu gradu löytyy nyt myös sähköisessä muodossa Joensuun yliopiston sähköisistä julkaisuista:
http://joypub.joensuu.fi/joypub/index.php
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi