Kadonneen sivistyksen metsästys
Vapaan sivistystyön tutkijatapaamisessa Oriveden Opistolla käsiteltiin jatko-opiskelijoiden tutkimuspapereita ja ideoitiin vapaan sivistystyön tutkimusohjelmaa. Sisällöllisenä punaisena lankana oli kadonneen sivistyksen metsästys.
Usea tutkimusteema painottui vapaan sivistystyön perustan eli sivistyksen ja valistuksen aatehistorialliseen tai filosofiseen paikantamiseen.
Mielenkiintoinen analyysi on tekeillä Zachris Castrénin merkittävästä roolista työväenopistojen synnylle ja kansansivistykselle. Toisessa opinnäytetyössä paikannetaan kansalaisopistoja koskevia diskursseja analysoimalla valtionhallinnon asiakirjoja ja opistojen itseymmärrykseen sidoksissa olevia tekstejä. Kolmannessa työssä paneudutaan sivistyksen olemukseen ja rooliin nyky-yhteiskunnassa.
Tutkimusteemoista paistaa läpi itseymmärryksen haku, vapaan sivistystyön olemassaolon oikeutuksen paikantaminen. Castrénin näkemys oli aikanaan selkeä, mutta tutkijoiden huolena on, että se on kadonnut uusimpien koulutuspoliittisten myllerrysten ja kehittämisohjelmien tuiverruksessa kuin perintömetsä kesän syöksyvirtauksissa.
Monissa puheenvuoroissa kannettiin huolta sivistystavoitteen katoamisesta ja kyseltiin, kuinka tutkimuksella voitaisiin löytää se uudelleen, ja ennen kaikkea osoittaa sivistyshyödyt rahoittajille ja päättäjille.
Sivistys tuntuu kadonneen yhteiskunnasta muutenkin. Aikuisten vapaa-ajasta aikuisopiskelu kilpailee listan häntäpäässä bingon kanssa. Koulutustaso nousee, mutta sivistystasolle ei löydy edes mittaria saati asteikkoa. Valtionhallinnossa, koulutuksen kehittämisessä ja yliopistoissakin aikuiskasvatus on katoamassa lopullisesti elinikäisen oppimisen sumean käsitteen alle. Näin siihen kohdennetut resurssit on helppo häivyttää.
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa (KEHO) esitetyn tutkimusohjelman haasteeksi nousevat ristiriitaiset odotukset. Valtionhallinto haluaa käytännönläheistä tietoa nykytilasta, kun taas kentälle olisi hyödyllistä toiminnan sivistysperinteestä nousevien perusteiden paikannus ja uudelleenasemointi muuttuneessa yhteiskunnassa ja toimintakentässä.
Yksi henkilökohtainen tutkimusaihe — ellei suorastaan etsintäkuulutus — tuli päivän aikana mieleen: missä on se uusliberaalien pesä, josta nämä yhteiskunnan alasajoideat tulevat? Löytäjälle palkkio.
Vapaan sivistystyön tutkijatapaaminen kokoaa alan tutkijoita Oriveden Opistolle 24.—25. elokuuta.
Aiemmin Sivistyksessä:
Kollega on tutkijalle verraton tuki
Julkaistu: 25.8.2010 klo 7:00
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi