Koulutusvaalikevät?
Huhtikuun eduskuntavaaleissa linjataan myös tulevaa koulutuspolitiikkaa. Pikavilkaisu pääpuolueiden ohjelmiin osoittaa, että aikuiskoulutus tai sivistys ei ainakaan vielä ole puolueiden mielenkiinnon saati intohimon kohteena.
Sivistyksen ja kansanvalistuksen historia linkittyy kuitenkin vahvasti politiikkaan. Pitäisikö vanhat aatteet kaivaa naftaliinista, jotta vaaleihin saataisiin säpinää?
Erityisesti 1800-luvulla kansan sivistämisestä suorastaan kilpailtiin. Ideologioiden ja liikkeiden tehtävänä oli nostaa kansan sivistystasoa, parantaa elintapoja ja vauhdittaa kansallista heräämistä. Kirkolla oli jo pitkään ollut kansansivistysmissio, jonka tavoitteena oli jumalan sanan levittäminen, mutta onnistuneena sivutuotteena peruslukutaidon levitys.
Raittiusjärjestöjen rinnalla työväestön opinnollisista pyrinnöistä kantoivat huolta vasemmistolaistaustaiset maltilliset ja vähemmän maltilliset piirit. Edelliset halusivat taata rauhallisen ja demokraattisen yhteiskuntakehityksen kansaa sivistämällä, jälkimmäisillä oli haaveena pohjustaa vallankumousta lisäämällä sorrettujen tietoisuutta. Sopassa hääräsivät vielä nuorisoseurat ja fennomaanit eli sivistyneistö. Sen kansansivistyspyrkimysten pontimena oli vahvan ja itsenäisen kansalaisyhteiskunnan rakentaminen.
Itsenäistymisen jälkimainingeissa kansansivistyksen linjaksi vakiintui Zachris Castrénin johdolla maltillinen työväestön sivistysmalli. Maalaisliiton, nykyisen Keskustan, koulutuspolitiikkaa taas linjasi Santeri Alkio . Poliittiset eturyhmät vaikuttivat siten, että vasemmistolaisille paikkakunnille syntyi työväenopistoja ja talonpoikaisille seuduille perustettiin kansalaisopistoja tai vapaaopistoja.
Kansanopistokentällä politiikka on aina ollut keskeisellä paikalla. Kokoomuskin halusi oman Paasikivi-Opiston aikoinaan, koska keskustalla oli Alkio-opisto, kommunisteilla Sirola-opisto ja sosiaalidemokraateilla Työväen Akatemia sekä Voionmaan opisto.
Pääpuolueiden verkkosivuilta nykypolitiikasta ei kuitenkaan juuri löydä sivistys- tai aikuiskoulutuspoliittisia linjauksia.
- Kokoomuksella on kyllä osaamisen ja sivistyksen sivusto, mutta sen paino on perusopetuksessa ja yliopistoissa.
- Keskustalla on kannanottoja sekä kesäkissoista että kansalaisopistojen ryhmäkoosta — varataan selvästi kunnalle oikeus säästää — sekä ympäripyöreä kuvaus puolueen koulutuspolitiikasta.
- Demareilla on muutama valitus yliopistouudistuksesta ja hieman kaivamalla Sivistyksen Suomea hahmotteleva tulevaisuusohjelma.
- Vihreiden A-Ö-listalla ei ole yhtäkään asiaa aikuiskoulutuksesta.
- Perussuomalaisille sivistys on peruskoulun läpäisemistä.
Julkaistu: 12.1.2011 klo 7:00
Lukijoiden kommentteja
Jyri Mannisen mainitsemassa vihreat.fi sivujen A:sta Ö:hön listassa ei todellakaan mainita "yhtäkään asiaa" aikuiskoulutuksesta.
Hieman leikkimielisen listan perusteella ei mielestäni kuitenkaan voi mitata vihreitten intohimoja emmekä ansaitse tulla mainituksi tässä aikuiskoulutusasiassakaan samassa lauseessa perussuomalaisten kanssa, kuten Manninen facebookissa linkissään Aikuisopiskelijat tekee.
Vihreitten periaateohjelmassa vuodelta 2006 ja muissa ulostuloissa Mannisen kaipaamat avainsanat Aikuiskoulutus, Vapaa sivistystyö ja Elinikäinen oppiminen mainitaan useissa eri yhteyksissä.
Koulutuspoliittisessa ohjelmassa vuodelta 2009 todetaan, että "koulutus on yhteiskuntapolitiikan ydinalue". Toteamus kattaa luonnollisesti kaiken koulutuksen A:sta Ö:hön, vaikka mainintamme ovat mielestäni usein valitettavan työelämäkeskeisiä. Myönteinen asenne myös omaehtoiseen aikuiskoulutukseen kuitenkin näkyy katsojalle rivien välistä. Periaateohjelman päivityksessä 2013 omaehtoinen oppiminen toivoakseni käsitellään muutamalla selkokielisemmällä lauseella.
Intohimoisesti ajamamme perustulo osaltaan lisäisi mahdollisuuksia ottaa työn lomassakin osaa omaehtoiseen aikuiskoulutukseen.
Terkuin Leena Lampinen
Vihreä Pohjois-Karjala ry:n puheenjohtaja
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi