Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Nykysuomen sanakirja

Viksuimmat ovat jo hoksanneet, että 'rakenteellinen kehittäminen' tarkoittaa rakenteiden purkamista. 'Työurien pidentämisellä' taas ei ole mitään tekemistä työurien pidentämisen kanssa. Nykysuomen sanakirja avaa poliittista retoriikkaa.

Työurien pidentämistä on pidetty välttämättömänä ja ainoana keinona, jolla väestön ikääntymisestä selvitään. Tosin ei poliitikkoja varsinaisesti kiinnosta ihmisten työssäoloajan pidentäminen vaan heille maksettavien tukien karsinta.

Nuori, joka mahdollisimman saumattomasti siirtyy toisen asteen koulutuksesta jatkokoulutukseen minimoi sen riskin, että hänelle joudutaan maksamaan haahuiluajalta työttömyys- tai sosiaaliturvaa. Opintotuki on aina edullisempi yhteiskunnalle.

Eläkeiän siirtäminen nykyistä kauemmaksi taas lyhentää eläkkeenmaksuaikaa. Jatkuvasti loittonevaan eläkeikään sinnittelevä työntekijä kuolla kupsahtaa parhaassa tapauksessa 69-vuotiaana läksiäiskahveillaan. Yhteiskunta säästää pitkän pennin.

Jos päättäjiä oikeasti kiinnostaisi työurien pidentäminen, he olisivat käyneet samalla tarmolla taistelemaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä vastaan ja työssä jaksamisen puolesta. Ehkä myös osaaminen ja koulutustaso kiinnostaisivat. Näin olisivat työurat oikeasti pidentyneet, ilman että niitä täytyy keinotekoisesti venytellä ikääntyneiden kustannuksella.

Niin, se sanakirja... sehän avaa uudella tavalla poliittisen ja työelämän retoriikkaa. Mutta muistakaa: paluuta ei ole, ja tieto lisää tuskaa. Kerran valaistunut ei sumutu enää toista kertaa yhtä helposti.

  • Työurien pidentäminen = tukien ja eläkemenojen karsiminen. Käsiteltiin jo edellä.
  • Rakenteellinen kehittäminen = rakenteiden purkaminen. Toteutettu yliopistoissa, nyt vuorossa ovat ammattikorkeakoulut. Viksu vastaveto on yhdistää useita yksiköitä yhdeksi, jolloin määrä vähenee, mutta virkamies ei hoksaa, että samat vanhat ovat silti olemassa.
  • Oppilaitosverkon kehittäminen = koulujen lakkauttaminen. Vanha kunnon jekku, joka soveltuu muihinkin koulutustasoihin. Parhaillaan kehitetään ammattikorkeakouluverkkoa.
  • Hintojen tarkistaminen = hinnankorotus. Jättää utopistisen haaveen, että jospa hinnat tarkistuisivat tällä kertaa alaspäin. Näin kansalainen saa hetkeksi toiveikkaan mielen sähköyhtiön kirjettä tavatessaan.
  • Laatukäsikirja = laatusatukirja. Dokumentti, joka kirjoitetaan auditoijille ja heidät huijattua unohdetaan. Eikä se ole käsikirja lainkaan, kuten Sudenpentujen käsikirja, jolle sentään on käyttöä.
  • Strateginen henkilöstösuunnitelma = henkilöstövähennysohjelma. Eräässä tuntemassani organisaatiossa siihen on listattu vain päättyvät ja eläköitymisissä vapautuvat toimet, jotka on helppo lakkauttaa ilman suurta urputusta. Ei mitään tekemistä strategian tai suunnittelun kanssa.

Aikaisemmin Sivistyksessä:

Kehittämisestä sovittamiseen

Julkaistu: 16.11.2011 klo 7:00

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille

Keskustele aiheesta »

Jyri Manninen

Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.

Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.

jyri.manninen[ät]uef.fi