Passivoituvat suomalaiset
Valmistumassa oleva suomalais-balttilainen vertailututkimus kertoo, että Suomi ei enää olekaan aikuisopiskelun mallimaa. Tuloksista masentunut osallistumistutkija etsii vielä analyysivirhettä, mutta varautuu henkisesti kohtaamaan todellisuuden.
LINBA-hankkeessa (Learning Insights in Nordic-Baltic Area) kerättiin 2 000 vastaajan aineisto. Sen alustavat tulokset osoittavat, että aikuisten opiskeluinto on Suomessa vain Liettuan luokkaa, kun taas Latvia ja erityisesti Viro ovat kaukana edellä. Vain 46 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa opiskelleensa kuluneen vuoden aikana, Virossa vastaava prosenttilukema on 61.
Aikuisopiskeluaktiivisuutta Baltian maissa ja Suomessa arvioitiin LINBAssa hieman perinteisestä poikkeavalla tavalla. Yleensä mitataan vain organisoituun aikuiskoulutukseen osallistumista, nyt mukaan otettiin lisäksi itseohjattu opiskelu. Tulos on sitäkin huolestuttavampi Suomen kannalta, sillä jo pelkkä organisoituun koulutukseen osallistuminen on Suomessa ollut aikaisemmin yli 50 prosentin luokkaa.
Jos suomalaiset näyttävät passivoituneen kursseilla juoksemisen suhteen, niin vielä oudommalta tilanne näyttää itseopiskelun osalta. Virolaisista ja latvialaisista yli 40 prosenttia on opiskellut jotakin itse viimeisen vuoden aikana, ja liettualaisistakin 35 prosenttia, mutta suomalaisista vain 28 prosenttia tunnustaa kyseisen synnin. Kansallismielinen tutkija epäilee selitykseksi ensinnäkin vastaamiseen vaikuttaneita kulttuurieroja, ja heti perään liettualaiskollegojen laskutaitoa.
Suomalaiset ovat tosin menestyneet aina huonosti itseohjattua opiskelua koskevissa tutkimuksissa. 1970-luvulla julkaisemassaan uraauurtavassa teoksessaan Allen Tough totesi, että 80 prosenttia kanadalaisista opiskelee itse erilaisia asioita. Kun sama tutkimus uusittiin Ruotsissa, tulos oli 30 prosentin luokkaa, ja Suomessa enää 20 prosentin luokkaa. Suomalaiset eivät siis joko tiedosta itseopiskeluaan tai koe sitä "oikeaksi" opiskeluksi, jonka voisi kyselyissä hyvällä omallatunnolla mainita.
Mutta entä jos selitys ei olekaan suomalaisvastaajien vaatimattomuudessa tai laskuvirheessä? Jos olemme oikeastikin laiskistuneet ja tuudittautuneet hyvinvointiyhteiskunnan harhaan, Pisa-tulosten auvoiseen huumaan ja maailman parhaan koulutusjärjestelmän mielikuvan varaan? Onko vahva koulutususko mennyttä ja sivistyspyrkimykset korvautuneet Tanssii tähtien kanssa -tyyppisellä hömpällä.
Aiemmin Sivistyksessä:
Baltit opiskelevat innokkaammin kuin suomalaiset
Julkaistu: 1.12.2010 klo 7:00
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi