Taas miehiä sorsitaan
Kansalaisopistojen opinto-oppaiden pääkirjoituksia tulee harvoin katsottua aikuiskasvatustieteellisten silmälasien läpi. Oppaat näyttelevät kuitenkin varsin merkittävää roolia aikuiskoulutukseen osallistumisessa.
Kun kansalaisopistojen opintoihin osallistuu vuosittain yli 600 000 henkilöä, opinto-ohjelmat tavoittavat enemmän lukijoita kuin Ilta-Sanomat keskimäärin viikossa.
Sivistys antoi tehtäväkseni ruotia seitsemän kansalaisopiston opinto-ohjelmien pääkirjoitukset. Yksi vertailun päätulema oli, että rehtorit kirjoittavat pääasiassa "vanhoille asiakkaille". Puhuttiin "meistä" ja "teistä opiskelijoista". Opiskelijoista yli 70 prosenttia on naisia, joten kohderyhmä on jotain muuta kuin sukupuolineutraali.
Pääkirjoituksiin nostetuilla kurssiaiheilla voi tehokkaasti karkottaa miehiä. Parhaiten siinä onnistuu Rauma, joka nostaa ansiokkaasti pitsinnypläyksen opiston kärkituotteeksi. Espoossa sen sijaan teknologiavireisen tarjonnan laaja esittely voi saada miehiäkin mukaan. Tosin kierrätysompelun tarjoaminen saattaa tiputtaa pois ne miehet, jotka ehkä siihen asti ovat lukeneet tekstiä kiinnostuneina.
Teksteissä korostuvat oppimisen ilo ja mukava yhdessäolo, eli toiminnalliset ja sisällölliset osallistumissyyt, kun taas varsinkin miehillä ja vähemmän koulutetuilla osallistumisessa painottuvat pääosin välineelliset motiivit, ainakin opintojen alkuvaiheessa. Aloituskynnys opintoihin voisi olla matalampi, jos tarjottaisiin vaikka "Vuotaako vene? Paatti kevätkuntoon" -kurssia, sen sijaan että kehutaan kuinka kiva on oppia uutta ja kuinka mukavaa porukkaa siellä opistossa on.
Rauman pääkirjoituksessa Aikuisopiskelijan viikkoa ja Euroopan unionin teemavuotta markkinoiva luovuusteema on periaatteessa hyvin valittu, mutta saattaa pelästyttää tavallisen ihmisen, eli miehen, jolta jo kansakoulussa on tapettu kaikki luovuus. Monella miehellä esiintyy luovaa toimintaa vain talvella, lumipyryn jälkeen.
Mukana oli myös muutama miespuolisia olioita puhutteleva oivallus. Joensuun seudun kansalaisopisto viljelee toimivaa pohjoiskarjalaista retoriikkaa: 'evakko' ja 'päämaja' luovat yhä vahvoja mielikuvia seudulla, jälkimmäinen miestenkin keskuudessa.
Taantuman kurittamaa duunarimiestä puhuttelee Kuopion teksti. Opistossa, tai ainakin sen rehtorilla, on vielä tsemppiä ja uskoa aikuisopiskelun voimaan. Laman mielikuvaluonnetta ja aikuisopiskelun ihmeitä tekevää vaikutusta korostava haiku on mukava lopetus ja vahvistaa pääsanomaa. Olisi tosin mielenkiintoista testata ajatuksen toimivuutta vaikkapa Stora-Enson työntekijöillä Varkaudessa.
Pitäisikö miehille kirjoittaa omat opinto-oppaat? Jakaa ne pubeissa?
Aiemmin Sivistyksessä:
Tuunaus koukutti Kouvolan miehet
Pääkirjoitus puhuu opiston äänellä
Asiantuntijoiden arvioimat pääkirjoitukset
Julkaistu: 23.9.2009 klo 7:00
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi