Terveellistä koulutusta
Aikuiskoulutuksen tutkimus nostaa aika ajoin esiin tuloksia, joiden mukaan koulutukseen osallistumisella on selviä terveysvaikutuksia.
Tulos vahvistui tuoreessa tutkimuksessamme, joka koski vapaan opintoihin osallistumisen laajoja vaikutuksia. Kartoitimme vuonna 2007 vapaan sivistystyön opintoihin osallistuneiden kokemia hyötyjä ja vaikutuksia. Näyttää, että opiskelu lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Myös työssä ja arjessa jaksamiseen opiskelusta on selvästi hyötyä.
Aiemmin on havaittu koulutukseen osallistumisen ja terveyden välinen korrelaatio. Esimerkiksi koulutustason nousun myötä lisääntyy terveyskäyttäytyminen, eli suomeksi terveet elämäntavat.
Koulutettu ei ryyppää, ainakaan samaan tahtiin kuin peruskoulupohjalta työelämässä pakertava lapsuudenkaveri. Tupakkaakin kuluu vähemmän. Kaveria parempi lukutaito yhdistyneenä fysiologian ja terveystiedon perustietojen hallintaan auttaa ainakin lukemaan makkarapaketin tuoteselosteen, ehkäpä myös kommunikoimaan paremmin akateemisesti koulutettujen lääkäreiden kanssa. Selkeästi kommunikoituun ongelmaan löytää lääkäri helpommin hoito-ohjeita, ja oikein ymmärrettyjä ohjeitakin on helpompi noudattaa.
Koulutukseen osallistumisen ja henkisen hyvinvoinnin yhteys on helppo ymmärtää. Havaitsimme, että koulutus tarjoaa esimerkiksi ryhmään kuulumisen tunteen, onnistumisen elämyksiä, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia sekä mielihyvää. Jos näillä ei henkinen hyvinvointi kohene, niin millä sitten?
Fyysisen hyvinvoinnin ja osallistumisen välistä todettua yhteyttä on hieman vaikeampi selittää, sillä fyysisen kunnon kohenemisesta kertoivat myös sellaiset aikuisopiskelijat, jotka keppijumpan tai kansantanssien sijasta opiskelivat vaikkapa kieliä kansanopistossa. Olisiko ruoka jotenkin terveellisempää esimerkiksi Kiljavalla, vai ajaako ryhmäpaine lenkille opintojen lomassa?
Mielenkiintoinen aikaisemmissa tutkimuksessa havaittu tulos on alkoholinkäytön ja koulutukseen osallistumisen välinen yhteys. Tulosten mukaan alkoholin käyttö vähenee, mutta tulos koskee yksinomaan yleissivistävää koulutusta. Ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuminen puolestaan lisää juomista jonkin verran. Osasyynä tähän saattaa olla se, että kansalaisopistoista ei (vielä?) löydy pubeja, joilla puolestaan on varsin keskeinen rooli ammatillisten kurssien ja laivaseminaarien ohjelmassa.
Opiskelun yksi keskeinen terveyttä edistävä ominaisuus on varmaankin siinä, että se pitää osallistujan poissa pahanteosta ja jääkaapilta, ainakin vähän aikaa.
Olen aiemminkin esittänyt ajatuksen, että aikuisopiskelusta pitäisi saada Kela-korvaus sen selkeiden terveyttä edistävien vaikutusten vuoksi. Vastaavasti koulutuksen puute ja passiivinen elämäntapa pitäisi saada mukaan tautiluokituksiin, ja lääkäreille pitäisi tarjota uutta lääkeryhmää potilaille määrättäväksi. "Milloin viimeksi osallistuit aikuiskoulutukseen? Tässä resepti, puoli vuotta kansanopistoa sisäisesti nautittuna, kuuri loppuun. Kela korvaa".
Jos innostuit, lue tutkimuksemme: Jyri Manninen ja Saara Luukannel. Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset. Vapaan sivistystyön opintojen merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö 2008.
Julkaistu: 19.1.2009 klo 8:59
Lukijoiden kommentteja
Hyvä tutkimusaihe, nyt vain lukemaan koko tutkimus. Hienoa, että tätä tutkitaan ja vielä enemmän pitäisi, koska vapaan sivistystoimen aikuiskoulutus jää ammatillisen koulutuksen jalkoihin ainakin rahanjaossa.
Koulutus voi myös aiheuttaa stressiä, lisätä kyynisyyttä ja heikentää fyysistä sekä psyykkistä kuntoa. Elinikäinen oppimisen pakko (elinkautinen oppiminen) voi lisätä stressiä. Ajan tiukkuudessa liikunta voi vähentyä. Myös psyyke voi joutua koville, jouduttaessa kohtaamaan uusia asioita.
Näitä asioita ei tietenkään ole tutkittu.
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi