Vilkaisu koulutukseen
OECD julkaisi laajan koulutustilastoihin pohjaavan maavertailun syyskuun alussa. Suomi loisti jälleen monella saavutuksella ja kärkisijalla, mutta mediaa kiinnosti vain se, että naisten kouluttaminen on Suomessa kannattamatonta.
Education at a Glance on massiivinen maailmanlaajuinen vertailu, jossa koulutusta kuvaavia tilastoja pursuaa enemmän kuin tavallinen kansalainen näkee koko elämänsä aikana. Vuosittainen katsaus mahdollistaa myös kehitystrendien seuraamisen.
Pohjoismaat ja erityisesti Suomi sijoittuvat useimmissa tilastoissa mainiosti. Esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneiden 25—34-vuotiaiden suomalaisten osuus on tällä hetkellä maailman suurin, 63 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 35 prosenttia. Vielä vuonna 1995 Suomi oli sijalla 11, nyt siis ykkösenä. Samassa ajassa Yhdysvallat on tipahtanut ykkössijalta sijalle 14.
Selitys on toki Suomen panostuksessa korkeakouluihin. Erityisesti ammattikorkeakoulujen kautta ja aloituspaikkoja lisäämällä on saatu lisää nuoria korkeakouluopintoihin.
Kaikkia osaamiseen panostaminen ei kuitenkin ilahduta. Akava ruikuttaa jatkuvasti ylikoulutuksesta, joka vaikeuttaa edunvalvontaa eli palkkatason valvontaa. Opiskelijajärjestöt taas ovat huolissaan statuksen laskusta. Myös uusliberalisoituneet koulutuspoliitikot ovat kääntäneet tavoitteet päälaelleen, sillä korkeakoulujen "rakenteellisen kehittämisen" tavoitteena on niiden määrän vähentäminen.
Mielenkiintoinen tulos on sidoksissa sosiaaliseen pääomaan, jolla tarkoitetaan ihmisten välisen luottamuksen ja tuen määrää. Monien tutkimustulosten mukaan sosiaalinen pääoma lisääntyy koulutuksen avulla. Vapaan sivistystyön laajoja merkityksiä arvioivassa tutkimuksessamme kävi ilmi, että omaehtoinen aikuisopiskelu lisää sosiaalisia verkostoja ja tuo uusia ystäviä.
OECD-tilastoissa Pohjoismaat olivat kärjessä, kun kysyttiin luottamusta kanssaihmisiin. Koulutustason nousun myötä myös sosiaalinen pääoma lisääntyi. Hälyttävää on, että esimerkiksi Turkissa luottamus kanssaihmisiin on minimissään, eikä se edes merkittävästi lisäänny koulutuksen myötä. Yhdysvallat ei antanut lainkaan julkaista tuloksiaan.
Suomalaiskansalliseen tapaan kaikkeen menestymiseen epäillen suhtautuva media uutisoi koko julkaisusta vain yhden negatiivisen asian, senkin hieman vääristellen. Hyvä uutinenhan ei ole uutinen.
Vertailu osoitti, että korkea koulutus tuottaa miesten kohdalla suuremman rahallisen hyödyn yhteiskunnalle, minkä media toisiaan lainaten tulkitsi, että naisia ei kannata juuri kouluttaa. Itse selitys, sukupuolittuneet opiskelualat ja niiden erilaiset palkkatasot, jäi vähälle huomiolle. Eikä hyvistä tuloksista uutisoitu ollenkaan. Mutta eihän Suomessa voi mennä hyvin, ja jos näyttää menevän, syynä on jokin laskuvirhe.
Julkaistu: 22.9.2010 klo 7:00
Jyri Manninen on aikuiskasvatustieteen professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut, miksi aikuiset osallistuvat koulutukseen, miten koulutus vaikuttaa ja miten sitä tehdään.
Manninen on opiskellut kansalaisopistossa myönteistä ajattelua ja saaristolaivurin taitoja. Hän kehittää itseään metsälenkeillä ja luonnossa. Myös matkailu avartaa.
jyri.manninen[ät]uef.fi