Oppia ikä kaikki
Kuvastimessa oppiva elämäntapa.
Nykytyöväenkirjallisuus kumpuaa markkinakapitalismin kritiikistä
Pentinkulman työväki osoittaa mieltään kirkonkylältä tuotuja lakkorikkureita vastaan, Akseli Koskelana Ilkka Koivula Väinö Linnan romaaniin perustuvassa elokuvassa.
Voidaanko enää puhua työväenkirjallisuudesta muussa kuin historiallisessa merkityksessä? Kyllä sitä löytyy ja vielä varsin elinvoimaisena, vaikka harva kirjailija suostuu liimaamaan moista määritettä rintapieleensä.
Yhden aikakauden työväenkirjallisuuden kuolema ajoittuu 1980-luvun lopulle. Sen jälkeistä aikaa kuvaavat kommunismin romahdus, poliittisen työväenliikkeen ajautuminen kriisiin, uusliberalismin voimallinen tunkeutuminen yhteiskunnan kaikille alueille, luokkatietoisuuden rapautuminen sekä kirjailijoiden privatisoituminen ja tuotteistuminen.
— Luokkatietoisuuden katoaminen ei merkinnyt luokkaerojen katoamista. Yhtä ja yhtenäistä työväen identiteettiä ei enää ole. Jos ennen syrjäytyneet tunsivat kuuluvansa työväenluokkaan, tunne on kadonnut, kiteyttää kansanedustaja ja kirjailija Erkki Tuomioja.
Hän puhui lauantaina 28. elokuuta Tampereella ensimmäisessä Työväenkirjallisuuden päivässä. Tapahtuman järjestivät Kansan Sivistystyön Liitto (KSL), Työväen Sivistysliitto (TSL) ja Työväenmuseo Werstas.
Huono-osaisuus periytyy
Huono-osaisuus ja köyhyys kasautuvat. Lisäksi niin hyvä- kuin huono-osaisuudesta on tullut jälleen periytyvä ilmiö.
Työväenkirjallisuuden päivän osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että nykytyöväenkirjallisuus kumpuaa markkinakapitalismin kritiikistä.
Tätä kirjallisuudenhaaraa tutkinut Erkki Sevänen listaa joukkotyöttömyyden, työsuhteiden epävakauden ja pätkätyöt, tuottavuusvaateiden tuoman työn kuormittavuuden, turvaverkkojen haurastumisen ja yhteiskunnan kiinteyden rapautumisen.
Markkinakapitalismin kriitikko ja syrjäytymistä, köyhyyttä ja huono-osaisuutta kuvaava kirjailija ei ole enää sitoutunut poliittiseen vasemmistoon eikä nouse edes työväenluokasta. Eikä hän kuulu sinne itse, kuten klassinen työväenkirjailijan tyyppimääritys rajasi.
Kirjailija Mikko Rimminen kyseenalaistaa jopa kriittisyyden.
— Käytän mieluummin kuvattavaa kohtaan sanaa solidaarisuus. Jos kirjailijassa on edes ripaus solidaarisuutta, se on hyvä asia, hän sanoo.
Rimmisen kirjojen luuseripäähenkilöt ovat luisuneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulottumattomiin.
Hyvä tarina vaatii rehellisyyttä
Nykytyöväenkirjailija ei ole tendenssikirjailija eikä aatteellinen julistaja.
— Julistuksellisuus on kääntäen verrannollinen laatuun, Erkki Tuomioja väläyttää kirjallista makuaan.
Tai kuten Kari Hotakainen toimittaja Seppo Puttosen ohjastamassa paneelissa totesi:
— Jokaiseen kuvattavaan henkilöön on pyrittävä menemään puolueettomasti sisälle ja ymmärtämään häntä, hänen tuntojaan ja motiivejaan. Karikatyyrien rakentelu ei luo elävää kirjallisuutta.
Hotakaisen mukaan kaikki teoksen henkilöhahmot luovat todellisuutta.
Koulutus ei tuo turvaa
Markkinakapitalismilta on yhä pienempi joukko suojassa ja miltei kuka tahansa voi pudota, korkealtakin. Pitkä koulutus tai yritteliäisyys ei tule palkituksi turvallisuudella.
Luokkatutkijoiden mukaan kolme neljännestä väestöstä kuuluu työväestöön tai keskiluokkaan. Syrjäytyneitä taas on 14 prosenttia. Suurin osa duunariammateista edellyttää koulutusta ja sosiaalisia taitoja. Samalla markkinakapitalismi kurittaa keskiluokkaa samalla tavalla kuin työväestöä ennen.
— Silti kollektiivinen tietoisuus puuttuu, Sevänen summaa.
Muuttaako kirjallisuus maailmaa
Työväenkirjailijan lajiominaisuuksiksi määritti Raoul Palmgren vuonna 1966 väitöskirjassaan Joukkosydän sen, että kirjailija on taustaltaan työväestöä, edustaa sitä aatemaailmaltaan ja kuvaa työväenluokan ihmisten elämää ja oloja mieluiten omista kokemuksistaan käsin.
Nykykirjailijoihin lajiominaisuudet eivät enää istu.
Mutta jos entisaikojen työväenkirjallisuus pystyi muuttamaan yhteiskuntaa, voiko markkinakapitalismin ja globalisaation kritiikistä ja sen uhreista aiheensa ammentava kirjallisuus muuttaa myös?
Ei kai kirjoja kirjoitettaisi, ellei kirjailija uskoisi tarinansa vaikuttavan lukijoiden kautta yhteiskuntaan jollakin tavalla ja tasolla — vaikka viiveellä.
Aikamme työväenkirjailijat
Työväenkirjallisuuden päivässä listattiin komea joukko nykykirjailijoita, jotka kuvaavat nykyduunareita ja syrjäytyneitä. Rakastakaamme siis listoja!
Näytelmäkirjailijoita: Juha Jokela, Pasi Lampela, Reko Lundán, Kristian Smeds ja Jouko Turkka.
Prosaisteja: Pasi Lampela, Leena Lander, Mari Mörö, Arto Salminen ja Juha Seppälä. Syrjäytyneiden näkökulmaa tuovat esiin Matti Yrjänä Joensuu, Anna Krogerus, Sirkku Peltola, Reko Lundán, Timo Pusa, Arto Salminen, Hanna Marjut Marttila ja Emilia Pöyhönen.
Dekkaristeja: Seppo Jokinen ja Leena Lehtolainen.
Kuuntelijan roolissa istuja lisäisi prosaisteihin lähihistoriasta kirjoittavan Sirpa Kähkösen ja Anneli Kannon. Mutta riittäähän heitä muitakin!
Teksti: Anneli Kajanto
Kuva: Artista Filmi Oy
Lisää aiheesta:
Raul Palmgren: Joukkosydän. Vanha työväenliikkeemme kaunokirjallisuus. WSOY 1966.
Aimo Roihinen: Kirja liikkeessä. Kirjallisuus instituutiona vanhassa työväenliikkeessä 1895—1918. SKS 1993.
Jari Erola (tom.): Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus 2010.
Etsintäkuulutettuna työväenkirjailija
Julkaistu: 30.8.2010 klo 7:00
Kuolinvaate on osa elämää
Oman kuolinvaatteen valmistaminen vaatii tekijältä tasapainoisuutta mutta auttaa käsittelemään kuolemaa. Sellaisen käsityksen saa, kun kuuntelee Iin kansalaisopiston tekstiilityönopettajaa Anna-Maija Alakärppää.
16.8.2010 klo 7:00
Suomi näyttää suuntaa koulutuksen neljännellä tiellä
Koulutuspolitiikan 'neljäs tie' tarkoittaa koulutuksen toteuttamista paikallisesti, yhdessä aktiivisten kansalaisten kanssa. Koulutusguru Andy Hargreavesin mielestä suomalainen vapaa sivistystyö pohjustaa neljättä tietä kasvattamalla aktiiviseen kansalaisuuteen.
2.8.2010 klo 7:00
Vapaan sivistystyön tuki ja jyrä
Hän on osaava ja määrätietoinen, jyräämiseen asti. Hän arvostaa vapaata sivistystyötä ja on perehtynyt eri oppilaitosmuotojen kysymyksiin. Hän on puhelias, jopa vuolassanainen.
21.6.2010 klo 7:00
Toimittaja kiinnostui aikuiskoulutuksen taustoista
Aikuiskoulutus yltää harvoin etusivun uutisotsikoihin, mutta sivistys sytyttää toimittajan. Siru Päivinen kiinnostui tietämään, miten koulutusvalintojamme ohjaillaan.
14.6.2010 klo 7:00
Seutuopisto syntyy raakatimanttia hiomalla
Opisto on kuin raakatimantti, jota hiotaan ajan kanssa. Näin luonnehtii kansalaisopistojen yhdistymistä seutuopistoksi Sari Summanen, tulevan Koillis-Savon kansalaisopiston rehtori.
7.6.2010 klo 7:00
Tunne partnerisi, kansainvälistyjä!
Kansainvälisen hankkeen onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, jos kumppanit tutustuvat ensin kunnolla toisiinsa. Tuttuus antaa opettajille varmuutta ja innostaa opiskelijoita.
31.5.2010 klo 7:00
Tiukka talous hankaloittaa palkitsemista
Halua on, varaa ei. Siihen voisi tiivistää aikuisoppilaitosten palkitsemiskulttuurin. Talouskurista huolimatta opistot palkitsevat henkilöstöään, koska pitävät sen merkitystä kiistattomana.
24.5.2010 klo 7:00
Vapaaksi vaikenemisen pakosta
— Kirjoittaminen on radikaalia toimintaa, väittää kirjailija, kirjoittajaohjaaja Heli Hulmi. Hän täsmentää, että kirjoittamalla voi vaikuttaa toisiin mutta ennen kaikkea itseensä.
17.5.2010 klo 7:00
Aikuiskasvatustieteen talkootyöläinen
Anja Heikkinen on elinikäisen kasvatuksen professori ja aikuiskasvatustieteen edunvalvoja. Seitsemää vuosikymmentään juhlivan Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) puheenjohtaja haluaa saada tieteentekijät mukaan koulutuspolitiikan päätöksentekoon.
10.5.2010 klo 7:00
Aakkoset auttavat kotoutumaan
HELSINKI. Lukutaito, ainakin sen alkeet, on Suomessa selviämisen edellytys. Aakkosista on lähdettävä niiden, jotka eivät osaa lainkaan lukea ja niiden, jotka eivät tunne latinalaista kirjaimistoa.
3.5.2010 klo 7:00
Viro lunastaa paikkansa pohjoismaisessa sivistystyössä
Viron elpyvä vapaa sivistystyö on kehittymässä kilpailukykyiseksi toimijaksi ammattikoulutuksen rinnalla. Suomen ja muiden pohjoismaiden tasolla se ei kuitenkaan vielä ole.
26.4.2010 klo 7:00
Aikuiskoulutus Espanjassa – oppijat vaativat muutosta
EU-puheenjohtajamaa Espanjan aikuiskoulutusta leimaavat alhaiset osallistujaluvut ja tarjonnan yksipuolisuus. Maa kuitenkin kehittää aikuiskoulutustaan EU:n koulutuspolitiikan imussa.
15.4.2010 klo 17:44
Arjen kuvaaja
Valokuvauksen opettaja Tiina Puputti kuvaa arkea fiiliksellä. Valo, tarina ja kuvakulma tekevät kuvan.
12.4.2010 klo 7:00
Blogi on käsityönopetuksen virtuaalivitriini
Blogista on hyvinkin käsityönopetuksen työkaluksi. Helsingin suomenkielisen työväenopiston Opistosta Käsin on yhteisöblogi, jossa kuuluu sekä opettajan että opiskelijan ääni.
29.3.2010 klo 7:00
Sisäinen tietoverkko ojennukseen
Työyhteisön sisäinen tiedon tallennukseen ja jakamiseen käytettävä tietoverkko kannattaa pitää järjestyksessä. Hyvän tiedonhallinnan perustana ovat järjestelmällisyys ja tietoturvallisuus.
18.3.2010 klo 13:05
Aikuisena autokoulussa
Useimmat hankkivat ajokortin parikymppisenä. Liikkuva työ ajoi taitoluisteluvalmentaja Tarja Kunnaksen ajo-oppiin.
15.3.2010 klo 7:00
Pedagogi ja oopperalaulaja
Laulupedagogi Mari Vuorijärvi tahtoo auttaa opiskelijoitaan löytämään oman äänensä. Löydettyään omansa hän käyttääkin sitä vahvasti.
8.3.2010 klo 7:00
Taidemyrskyssä alkaa myrskytä
Visuaalisesti suuntautuneille kehitysvammaisille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus taiteellisen potentiaalinsa kehittämiseen, kun kehitysvammaisten taidestudiotoiminnan kehittämishanke käynnistyy Suomen Kulttuurirahaston mittavan tuen turvin.
1.3.2010 klo 7:00
Kainuun Aalto ravistelee rakenteita
Marianne Leiviskä työskentelee muutosaallon harjalla johtaessaan uutta Osaamiskeskus Kainuun Aaltoa. Kesäyliopiston ja setlementtiopiston yhteenliittymä remontoi vapaan sivistystyön rakenteita monella tasolla.
22.2.2010 klo 7:00
Oppilaitos kansainvälistyy mutta nimi ei
Oppilaitokset kansainvälistyvät hankkeissa ja kumppanuuksissa. Englannin kielellä vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kuitenkin vielä mitä sattuu.
15.2.2010 klo 7:00
Osaaminen tasoittaa kulttuurierot
Kansainvälinen hanke onnistuu, kun tavoite on kirkastettu, osaamista on tarpeeksi ja kulttuurieroihin varaudutaan.
8.2.2010 klo 7:00
Kotiseutu on katsominen arvoinen
Kyky nähdä lähiympäristön arvo on opin asia. Kirkkonummen kansalaisopisto avaa kuntalaisten silmiä kotiseudun kulttuuriaarteille valtakunnallisessa kampanjassa.
1.2.2010 klo 7:00
Sivistys on vapaa-ajan uutinen
Aikuiskoulutuksella on Suomessa matala uutiskynnys, kun vertailukohteena on Baltian maat. Mutta sivistystyön aiheet löytyvät useammin vapaa-ajan osastolta kuin paraatisivuilta.
25.1.2010 klo 7:00
Opiston matkassa maailmalle
Vapaan sivistystyön oppilaitokset aktivoituvat matkanjärjestäjinä mutta luottavat käytännön järjestelyissä matkatoimistoihin. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu matka syventää oppimiskokemusta.
18.1.2010 klo 7:00
Eurooppa kutsuu uudestaan vapaaehtoissenioreja
Kyllä nykyseniorin kelpaa. Enää ei tarvitse olla nuori, jotta voi heilauttaa rinkan selkään ja painella interrailille, pyörähdellä välkehtevien valojen alla diskossa - tai lähteä vapaaehtoistoimintaan ulkomaille.
11.1.2010 klo 7:00
Rentous sytyttää oppimaan
Läänintaiteilija, musiikin tohtori, laulunopettaja Ava Nummisen pedagogiikan avulla jokainen arkajalkakin uskaltaa heittäytyä laulamaan. Matalan kynnyksen lauluryhmissä virheet sallitaan ja laulaminen antaa iloa.
21.12.2009 klo 7:00
Luottamus lujittaa työyhteisön
Luottamus, vastavuoroisuus ja yhteiset tavoitteet rakentavat työyhteisön sosiaalista pääomaa. Lääketieteen tohtori Tuula Oksanen kertoo, mitä ydinsanat tarkoittavat vapaan sivistystyön organisaatiossa.
14.12.2009 klo 7:00
Ryhmätutkija työskentelee myös yksin
Mitä opettaja tekee, kun opiskelijaryhmä on tuppisuinen? Ahdistuu? Kohauttaa olkiaan? Saara Repo-Kaarento sisuuntui ja ryhtyi miettimään, miten saisi ryhmän syttymään vuorovaikutukselle.
7.12.2009 klo 7:00
Irlanti luottaa lamassa oppiviin yhteisöihin
Talouskriisin ravistelema Irlanti vahvistaa paikallisyhteisöjään vapaan sivistystyön keinoin. Yhteisökasvatus on vahvasti kolmannen sektorin käsissä.
30.11.2009 klo 7:00
Kotitaloustrendi tuoksuu kahville
Espressopohjaisia erikoiskahveja juodaan kaikkialla Suomessa, mutta harva tietää, miltä hyvä espresso maistuu. Trendien tekijänä tunnettu Kuopion kansalaisopisto kurssittaa jo.
23.11.2009 klo 7:00
Laulata opiskelijalle kielitaito
Musiikki tehostaa vieraan kielen oppimista. Kunpa kieltenopettajat vielä rohkaistuisivat hyödyntämään melodiaa, rytmiä ja harmoniaa opetuksessaan.
16.11.2009 klo 7:00
Terveydeksi naurattaja
Naurujoogan ohjaaja Nina Sassi antaa piut paut sananlaskulle räkänokista ja tyhjännaurajista. Nauraminen käy terveysliikunnasta ja kehittää läsnäolon taitoa.
9.11.2009 klo 7:00
Kirjailijanliekki syttyi Orivedellä
Oriveden Opiston pitkä kirjoittajalinja on ollut monen kirjoittajan, runoilijan ja dramaturgin ponnahdusalusta tiellä kohti ammattilaisuutta. Oriveden-opissa olleet kirjailijat kertovat, kuinka talvikausi opistossa synnytti kirjoittajaidentiteetin.
2.11.2009 klo 7:00
Itä integraation asialla
HELSINKI. Maahanmuuttokeskustelun puheenvuorot kovenevat Suomessa. Itä-Helsingissä työväenopisto jatkaa oman sarkansa raivaamista uussuomalaisille yhteisillä oppimisen foorumeilla kantaväestön kanssa.
26.10.2009 klo 7:00
Kokemus vie asiantuntijan Eurooppaan
Professori Eero Pantzar on kansainvälisen haasteen edessä. Kutsu vierailevaksi professoriksi Saksaan on tunnustus pitkästä työstä, mutta innostaa myös uuden oppimiseen.
19.10.2009 klo 7:00
Kirjailija(n) opissa
Taija Tuominen kirjoittaa ja opettaa muita kirjoittamaan. Siitä hyötyvät niin hänen opiskelijansa kuin hän itsekin.
12.10.2009 klo 7:00
Missä ovat vuoden aikuisopiskelijat nyt
Sivistys selvitti, miten Vuoden aikuisopiskelijan titteli muutti elämää. Kolme aikuisopiskelun keulakuvaksi valittua päivittää kuulumisensa.
5.10.2009 klo 7:00
Palautteessa opiskelija arvioi myös itseään
Näppituntuma on, että kun kurssi on ohi, laukkunsa pakannut ja kotimatkalle kiirehtivä opiskelija mieluummin hehkuttaa kuin jakaa risuja. Vapaan sivistystyön toimijat kertovat, mitä iloa palautteesta on.
28.9.2009 klo 7:00
Pääkirjoitus puhuu opiston äänellä
Opinto-ohjelman pääkirjoitus on rehtorin linjapuhe. Sivistys tutki, millaisen viestin opisto lähettää ja kenet se haluaa tavoittaa.
21.9.2009 klo 7:00
Kiireen voi oppia selättämään
Mandariinin mehu hivelee makuaistia ja valuu hitaasti nieluun. Mutta ennen harrasta nautintoa tunto- ja hajuaisti saavat osansa: tunnen kypsän hedelmän sormissani ja haistan sen tuoksun.
14.9.2009 klo 7:00
Humanistista hiotui budjettinero
Kokenutkin johtaja joutuu panostamaan selvitäkseen kireän taloussyksyn kurimuksessa. Riitta Miettinen luovii budjettikarikoissa ottamalla rehtorin töiden lisäksi opetusta: - Pidän siitä niin paljon! hän voi onnekseen sanoa.
7.9.2009 klo 7:00
Kriisi purkautuu puhumalla
Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta on oppilaitokselle ääritärkeä. Suunnitelmallinen kriisinhallintaohjelma auttaa organisaatiota myllerryksen keskelläkin pitämään huolen arvokkaimmasta voimavarastaan.
31.8.2009 klo 7:00
Kehdosta hautaan kansalaisopiston kautta
Kansalaisopistojen kurssitarjonta kuvastaa elämää koko kirjossaan. Sivistys otti selvää, millaisia ratkaisuja opistot tarjoavat elämänkaaren taitekohtiin, arkeen ja juhlaan.
24.8.2009 klo 7:00
Kirja juontaa kielitunnin
Oppikirja säilyttää paikkansa kielenopettajan työkalupakissa. Sillä on kuitenkin väliä, millaisella materiaalilla tuntinsa kuljettaa.
17.8.2009 klo 7:00
Pysäytä influenssa oppilaitoksen ovelle
Epidemian puhkeamista oppilaitoksessa voi ehkäistä painamalla mieleen viisi neuvoa.
10.8.2009 klo 7:00
Aitous on museon oppimisvaltti
Yli tuhannen museon Suomi kehittää aktiivisesti elinikäistä oppimista museoympäristössä. Siihen on ainakin viisi hyvää syytä.
15.6.2009 klo 7:00
Ooppera yhdisti opintoryhmät
Musiikin suunnittelijaopettaja Hanna Vainionpään haave toteutui, kun Vanajaveden Opisto tuotti oopperaesityksen. Esitys pisti laulun, tanssin ja kädentaitojen opiskelijat tiiviiseen yhteistyöhön.
8.6.2009 klo 7:00
Oppia ikä kaikki
30.8. Nykytyöväenkirjallisuus kumpuaa markkinakapitalismin kritiikistä 23.8. Pitkäjänteisyyden pedagogi 16.8. Kuolinvaate on osa elämää 9.8. Suomen kieli on pop 2.8. Suomi näyttää suuntaa koulutuksen neljännellä tiellä 21.6. Vapaan sivistystyön tuki ja jyrä 14.6. Toimittaja kiinnostui aikuiskoulutuksen taustoista 7.6. Seutuopisto syntyy raakatimanttia hiomalla 31.5. Tunne partnerisi, kansainvälistyjä! 24.5. Tiukka talous hankaloittaa palkitsemista