Kuvastimessa oppiva elämäntapa.
Laulupedagogi Mari Vuorijärvi tahtoo auttaa opiskelijoitaan löytämään oman äänensä. Löydettyään omansa hän käyttääkin sitä vahvasti.
Laulaja ja laulunopettaja Mari Vuorijärvellä on takanaan vankka koulutus. Silti hän kokee kehittyvänsä työssään koko ajan, eikä valmiiksi tule ikinä.
— Opiskelijat opettavat. Jokaisen kohdalla tulee esiin erilaisia vahvuuksia ja ongelmia, hän kertoo.
Vuorijärvi on opettanut klassista laulua tuntiopettajana Oriveden Opistossa vuodesta 1999.
— Laulutuntien lisäksi valmistan opiskelijan kanssa pääsykoelaulut esityskuntoon keväällä mahdollista jatkokoulutusta varten. Valmistelemme myös laulututkintoja.
Vuorijärvellä on opetusta useassa kansanopistossa Pirkanmaalla. Aiemmin hän on opettanut myös Oriveden kansalaisopistossa, musiikkiopistossa ja Tampereen konservatoriossa.
Lisäksi Vuorijärvi on esiintyvä muusikko. Hän on ollut mukana useissa oopperarooleissa ja konsertoi paljon muun muassa kirkoissa. Lappeenrannan valtakunnallisista laulukilpailuista hän sai vuonna 1999 erikoispalkinnon.
Ensimmäisen laulutuntinsa Mari Vuorijärvi otti 17-vuotiaana. Hän innostui harrastuksesta niin, että päätti tehdä siitä itselleen ammatin. Ovet Tampereen konservatorioon laulunopettajan koulutukseen avautuivat ensimmäisellä kerralla.
— Ruokahalu kasvaa syödessä. Opiskelin vielä lisää ja tein työn ohessa erikoistumisopintoja.
Opettajuus oli alusta alkaen mielessä, koska klassisen laulajan on Suomessa vaikea ansaita elantoaan pelkästään esiintymisillä.
— Totta kai sitä toivoisi saavansa toimia mahdollisimman paljon muusikkona, Vuorijärvi sanoo.
Laulu-uran ja opettamisen yhdistämisessä tärkeintä ovat aikataulut. Tarpeen tullen hän siirtelee laulutunteja. Laulajan on tärkeä huolehtia, että työpäivät eivät veny ylipitkiksi, sillä unenpuute kuuluu äänestä. Se on herkkä instrumentti.
Omaa ääntään Vuorijärvi hoitaa ottamalla aika ajoin laulun tekniikkatunteja. Säännöllinen harjoittelu on olennaista, jotta laululihakset pysyvät kunnossa.
Mari Vuorijärven periaate opettajana on kunnioittaa kunkin opiskelijan omaa intstrumenttia, ääntä. Sitä ei ole tarkoitus lähteä muuttamaan. Tunneilla ääntä syvennetään ja vapautetaan ja haetaan sen hyviä puolia, jotta laulaminen helpottuu.
Vuorijärvi käyttää opetuksessa paljon mielikuvia, koska ei pääse käsiksi itse instrumenttiin. Antoisinta on seurata opiskelijan onnistumista, joka perustuu jonkin asian oivaltamiseen.
Pedagogista on tärkeää, että opiskelijat säilyttävät oman musikaalisuutensa: muita ei ole tarkoitus matkia. Olennaista on myös kasvaa laulajaksi niin, että pysyy sitkeänä, vaikka kohtaakin ongelmia. Vielä tarvitaan kovaa työtä, aikaa ja sinnikkyyttä.
— Laulaminen on kuin urheilusuoritus: se vaatii intensiivistä treenaamista. Harjoittelu on kuitenkin muistettava tehdä myönteisellä mielellä, se kun tähtää siihen, että laulamisesta voi nauttia.
Teksti: Sanna Kosonen
Kuva: Leena Vaskin
Pedagogi ja persoona -sarjassa Sivistys julkaisee kevään aikana Oriveden Opiston opiskelijoiden tekemiä juttuja.
Julkaistu: 8.3.2010 klo 7:00
Visuaalisesti suuntautuneille kehitysvammaisille avautuu ainutlaatuinen mahdollisuus taiteellisen potentiaalinsa kehittämiseen, kun kehitysvammaisten taidestudiotoiminnan kehittämishanke käynnistyy Suomen Kulttuurirahaston mittavan tuen turvin.
1.3.2010 klo 7:00
Marianne Leiviskä työskentelee muutosaallon harjalla johtaessaan uutta Osaamiskeskus Kainuun Aaltoa. Kesäyliopiston ja setlementtiopiston yhteenliittymä remontoi vapaan sivistystyön rakenteita monella tasolla.
22.2.2010 klo 7:00
Oppilaitokset kansainvälistyvät hankkeissa ja kumppanuuksissa. Englannin kielellä vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kuitenkin vielä mitä sattuu.
15.2.2010 klo 7:00
Kansainvälinen hanke onnistuu, kun tavoite on kirkastettu, osaamista on tarpeeksi ja kulttuurieroihin varaudutaan.
8.2.2010 klo 7:00
Kyky nähdä lähiympäristön arvo on opin asia. Kirkkonummen kansalaisopisto avaa kuntalaisten silmiä kotiseudun kulttuuriaarteille valtakunnallisessa kampanjassa.
1.2.2010 klo 7:00
Aikuiskoulutuksella on Suomessa matala uutiskynnys, kun vertailukohteena on Baltian maat. Mutta sivistystyön aiheet löytyvät useammin vapaa-ajan osastolta kuin paraatisivuilta.
25.1.2010 klo 7:00
Vapaan sivistystyön oppilaitokset aktivoituvat matkanjärjestäjinä mutta luottavat käytännön järjestelyissä matkatoimistoihin. Parhaimmillaan hyvin suunniteltu matka syventää oppimiskokemusta.
18.1.2010 klo 7:00
Kyllä nykyseniorin kelpaa. Enää ei tarvitse olla nuori, jotta voi heilauttaa rinkan selkään ja painella interrailille, pyörähdellä välkehtevien valojen alla diskossa - tai lähteä vapaaehtoistoimintaan ulkomaille.
11.1.2010 klo 7:00
Läänintaiteilija, musiikin tohtori, laulunopettaja Ava Nummisen pedagogiikan avulla jokainen arkajalkakin uskaltaa heittäytyä laulamaan. Matalan kynnyksen lauluryhmissä virheet sallitaan ja laulaminen antaa iloa.
21.12.2009 klo 7:00
Luottamus, vastavuoroisuus ja yhteiset tavoitteet rakentavat työyhteisön sosiaalista pääomaa. Lääketieteen tohtori Tuula Oksanen kertoo, mitä ydinsanat tarkoittavat vapaan sivistystyön organisaatiossa.
14.12.2009 klo 7:00
Mitä opettaja tekee, kun opiskelijaryhmä on tuppisuinen? Ahdistuu? Kohauttaa olkiaan? Saara Repo-Kaarento sisuuntui ja ryhtyi miettimään, miten saisi ryhmän syttymään vuorovaikutukselle.
7.12.2009 klo 7:00
Talouskriisin ravistelema Irlanti vahvistaa paikallisyhteisöjään vapaan sivistystyön keinoin. Yhteisökasvatus on vahvasti kolmannen sektorin käsissä.
30.11.2009 klo 7:00
Espressopohjaisia erikoiskahveja juodaan kaikkialla Suomessa, mutta harva tietää, miltä hyvä espresso maistuu. Trendien tekijänä tunnettu Kuopion kansalaisopisto kurssittaa jo.
23.11.2009 klo 7:00
Musiikki tehostaa vieraan kielen oppimista. Kunpa kieltenopettajat vielä rohkaistuisivat hyödyntämään melodiaa, rytmiä ja harmoniaa opetuksessaan.
16.11.2009 klo 7:00
Naurujoogan ohjaaja Nina Sassi antaa piut paut sananlaskulle räkänokista ja tyhjännaurajista. Nauraminen käy terveysliikunnasta ja kehittää läsnäolon taitoa.
9.11.2009 klo 7:00
Oriveden Opiston pitkä kirjoittajalinja on ollut monen kirjoittajan, runoilijan ja dramaturgin ponnahdusalusta tiellä kohti ammattilaisuutta. Oriveden-opissa olleet kirjailijat kertovat, kuinka talvikausi opistossa synnytti kirjoittajaidentiteetin.
2.11.2009 klo 7:00
HELSINKI. Maahanmuuttokeskustelun puheenvuorot kovenevat Suomessa. Itä-Helsingissä työväenopisto jatkaa oman sarkansa raivaamista uussuomalaisille yhteisillä oppimisen foorumeilla kantaväestön kanssa.
26.10.2009 klo 7:00
Professori Eero Pantzar on kansainvälisen haasteen edessä. Kutsu vierailevaksi professoriksi Saksaan on tunnustus pitkästä työstä, mutta innostaa myös uuden oppimiseen.
19.10.2009 klo 7:00
Taija Tuominen kirjoittaa ja opettaa muita kirjoittamaan. Siitä hyötyvät niin hänen opiskelijansa kuin hän itsekin.
12.10.2009 klo 7:00
Sivistys selvitti, miten Vuoden aikuisopiskelijan titteli muutti elämää. Kolme aikuisopiskelun keulakuvaksi valittua päivittää kuulumisensa.
5.10.2009 klo 7:00
Näppituntuma on, että kun kurssi on ohi, laukkunsa pakannut ja kotimatkalle kiirehtivä opiskelija mieluummin hehkuttaa kuin jakaa risuja. Vapaan sivistystyön toimijat kertovat, mitä iloa palautteesta on.
28.9.2009 klo 7:00
Opinto-ohjelman pääkirjoitus on rehtorin linjapuhe. Sivistys tutki, millaisen viestin opisto lähettää ja kenet se haluaa tavoittaa.
21.9.2009 klo 7:00
Mandariinin mehu hivelee makuaistia ja valuu hitaasti nieluun. Mutta ennen harrasta nautintoa tunto- ja hajuaisti saavat osansa: tunnen kypsän hedelmän sormissani ja haistan sen tuoksun.
14.9.2009 klo 7:00
Kokenutkin johtaja joutuu panostamaan selvitäkseen kireän taloussyksyn kurimuksessa. Riitta Miettinen luovii budjettikarikoissa ottamalla rehtorin töiden lisäksi opetusta: - Pidän siitä niin paljon! hän voi onnekseen sanoa.
7.9.2009 klo 7:00
Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta on oppilaitokselle ääritärkeä. Suunnitelmallinen kriisinhallintaohjelma auttaa organisaatiota myllerryksen keskelläkin pitämään huolen arvokkaimmasta voimavarastaan.
31.8.2009 klo 7:00
Kansalaisopistojen kurssitarjonta kuvastaa elämää koko kirjossaan. Sivistys otti selvää, millaisia ratkaisuja opistot tarjoavat elämänkaaren taitekohtiin, arkeen ja juhlaan.
24.8.2009 klo 7:00
Oppikirja säilyttää paikkansa kielenopettajan työkalupakissa. Sillä on kuitenkin väliä, millaisella materiaalilla tuntinsa kuljettaa.
17.8.2009 klo 7:00
Epidemian puhkeamista oppilaitoksessa voi ehkäistä painamalla mieleen viisi neuvoa.
10.8.2009 klo 7:00
Yli tuhannen museon Suomi kehittää aktiivisesti elinikäistä oppimista museoympäristössä. Siihen on ainakin viisi hyvää syytä.
15.6.2009 klo 7:00
Musiikin suunnittelijaopettaja Hanna Vainionpään haave toteutui, kun Vanajaveden Opisto tuotti oopperaesityksen. Esitys pisti laulun, tanssin ja kädentaitojen opiskelijat tiiviiseen yhteistyöhön.
8.6.2009 klo 7:00
Kynä, pyyhekumi, viivain, teroitin, sakset, liimaa, peili, bussilippu ja prosessori. Jos penaalin sisältö kertoo omistajastaan, millaisia oppijoita ovat ilmastovastaava Leo Stranius ja koulutustuottaja Anna Kirstinä?
1.6.2009 klo 7:00
Erityinen muistikoulu tukee ikääntyneiden opiskelua Pieksämäellä. Muistelua sovelletaan kielten ja kädentaitojen kursseilla. Syksyllä menetelmä laajenee musiikin opetukseen.
25.5.2009 klo 7:00
Kun vanhan ihmisen silmät näkevät entistä huonommin ja voimia on vähän, on virkistävää, kun joku lukee ääneen. Työväen Sivistysliitto (TSL) haluaa juhlavuoden Lukusavotallaan palauttaa lukuilon niillekin, jotka eivät itse enää jaksa lukea.
18.5.2009 klo 7:00
Kuoroon haluavat nyt kaikki. Onko karaokekansa kyllästynyt sooloiluun? Pispalan Tellus näyttää mallia.
11.5.2009 klo 7:00
Kansainvälisessä vaihdossa osaaminen vaihtuu kollegojen kesken. Sivistyksen ohjeilla mahdollisuudet hakeutua ulkomailla paranevat. Huolellinen ja perusteltu hakemus avaa ovet todennäköisemmin kuin hutaistu.
4.5.2009 klo 7:00
Rettokisu raikaa ja naurava ryhmä kiertää jonossa luokkaa. Japanin tunti on meneillään Raision työväenopistossa. Kiinnostus nousevan auringon maan kieleen yhdistää eri-ikäisiä opiskelijoita.
20.4.2009 klo 7:00
Digitaalisuus on alentanut kynnystä kohti yhä pelimäisempää maailmaa. Peli ja pelaaminen kuuluvat myös aikuisille, Internet vain tekee pelaamisesta aiempaa riskialttiimpaa.
6.4.2009 klo 7:00
Kudon, siis olen aktiivinen kansalainen. Näin voi päätellä, sillä kansalaiselta odotetaan yhä aktiivisempaa otetta hyvinvointiyhteiskunnan jäsenenä.
30.3.2009 klo 7:00
Se kestää isältä pojalle ja pojanpojalle. Se löytää tiensä oppikirjaan, gobeliiniin ja mainokseen. Sitä rakastetaan tai vihataan. Taidehistorioitsija Tuula Karjalainen kirjoitti teoksen Suomen taiteen kantakuvista.
9.3.2009 klo 7:00
Fatha Mohamud Yusuf on asunut yli puolet elämästään pakolaisuudessa. Sambuusit ovat hänelle side synnyinmaahan Somaliaan, makaronilaatikko symboloi uutta kotimaata.
2.3.2009 klo 7:00
Useimmat meistä liittävät algoritmit matematiikkaan. Lappeenrantalainen kuvataideopettaja Maire Pyykkö soveltaa niitä akvarellimaalaukseen, vieläpä verkossa. Keväällä hän vie oppinsa Espanjassa asuville suomalaisille.
23.2.2009 klo 7:00
Kuopiolainen Lahja Hakala luonnostelee kuvaansa rauhallisin mutta määrätietoisin vedoin. Seisovan mallin kuva hahmottuu paperille joutuisasti ja arkailematta.
9.2.2009 klo 7:00
Kun sälä vie ajan siltä, mitä oikeasti haluaa tehdä, on syytä pysähtyä. Arkiähky nujertuu tahtia rauhoittamalla, sanoo asiaa tutkinut kasvatustieteen tohtori Jussi T. Koski.
28.1.2009 klo 7:00
Kipeimpiä syitä elämänmuutokseen on suomalaiselle epäonnistuminen ihmissuhteessa. Tämä käy ilmi kirjoituskilvassa, joka kirvoitti 435 suomalaista kertomaan omasta elämänmuutoksestaan.
19.1.2009 klo 9:00
Turkulainen Tao Lin rakentaa siltaa kiinalaisesta kulttuurista suomalaiseen teehuone-kursseillaan.
12.1.2009 klo 10:32