Aitous on museon oppimisvaltti

Yli tuhannen museon Suomi kehittää aktiivisesti elinikäistä oppimista museoympäristössä. Siihen on ainakin viisi hyvää syytä.

1 Aikuisten museokasvatus tuo uusia kävijöitä.

Museoissa on yhteistä kulttuuriperintöä, jonka tuomiseksi kaikkien ulottuville tarvitaa pedagogiikan keinoja. Perinnäisesti museokasvatus on kohdentunut lapsiin ja nuoriin, ovathan he tulevaisuuden asiakkaita. Kun museoihin on tullut lisää pedagogeja, on panostettu aikuisiin.

Museoiden näkyvintä aikuiskasvatusta on opettajien täydennyskoulutus. Yhä tärkeämpiä kohderyhmiä ovat seniorien nopeasti kasvava joukko, samoin uuden kotimaansa historiaa ja kulttuuria opiskelevat maahanmuuttajat. Yritykset ovat löytäneet museoiden opinnollisesti virkistävän, työhyvinvointia parantavan toiminnan.

2 Se auttaa museota palvelemaan asiakastaan.

Museokasvatus kuvaa museon tapaa kohdata yleisönsä. Se ulottuu näyttelyn suunnittelusta opastukseen ja viestinästä ja työpajoihin. Näin museo kehittää mahdollisuuksiaan palvella kävijöitä.

Museopedagogi Marjatta Levanto sanoo, että elämme oppivaa aikakautta: "Uuden vuosituhannen ihminen on utelias ja vaativa museovieras." Aiemmin linjana siirtää asiantuntijatietoa ei-asiantuntijoille, nyt opitaan vuorovaikutuksessa, kokemuksesta ja tarinasta.

3 Säännöt ja perinne velvoittavat.

Kansainvälinen museoliitto (ICOM) valvoittaa eettisissä säännöissäään museot kehittämään kasvatuksellista rooliaan ja houkuttelemaan laajempia yleisöjä paikallisyhteisöstään. Kasvatuksellinen vastuu koskee kaikkia ikäluokkia ja kävijöitä.

Suomessa puhutaan museopedagogiikasta tai museokasvatuksesta. Englantilaisille sama asia on museum education, saksalaisille Museumspädagogik ja ruotsalaisille museipedagogik.

Kahden viime vuosikymmenen aikana Suomi on edennyt harppauksittain museopedagogiikassa mutta työtä on tehty 1800-luvulta lähtien, alkuun opastuksina. Alan suomalaisia pioneereja on Seurasaaren ulkomuseon perustaja Axel Olai Heikel, joka 1900-luvun alussa kutsui helsinkiläisiä sanomalehdessä kirkkokahveille saareen. Ateneumin taidemuseo aloitti työväestölle suunnatut opastukset 1900-luvun alussa.

4  Oppiminen syvenee.

Museon oppimisvaltti ovat aidot esineet, näyttelyissä esillä olevat ja varastoon tallennetut. Lisäksi museoilla on kuva-arkistoja, dokumenttikokoelmia, kirjastoja.

Oppimisen mittarina voi pitää sitä, aiheuttaako vierailu muutoksen kävijän tiedoissa, taidoissa, käsityksissä tai tunteissa ja kestääkö se pidempään kuin vain näyttelykierroksen.

Kun kokoelmat  yä useammin ovat verkossa, ne ovat kävijän ulottuvilla vaikka maapallon toisella laidalla. Museo onkin enemmän näkökulma kuin paikka, Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio on todennut.

5 Syntyy uusia toimintamalleja.

Aikuinen vaatii omanlaisia pedagogisia menetelmiä. Kävijä  tuo kierrokselle omat kokemuksensa ja muistonsa.  Joskus niiden aktivointi taas vaatii museon antaman ärsykkeen. Opetuksellisesti on vaikuttavampaa, jos sen tekee ihminen, kuten opas tai museolehtori.

Opastukset ovat tärkeä vaan eivät ainoa tapa välittää elämyksiä, joissa ovat mukana kaikki aistit. Kävijä ja museo kohtaavat marien helmityöpajassa, autonomian ajan museokahvilassa tai aidoissa puitteissa järjestetyssä kustavilaisessa konsertissa.

Senioreille on muisteluryhmiä. Maahanmuuttajille taas on havaittu toimivaksi menetelmäksi  draama: menneisyys avautuu vähäiselläkin kielitaidolla, kun mukaan tulevat eleet, ilmeet ja tunteet.

Kesän museotärpit

Tulee ja pelaa! Työväenmuseo Werstas, Tampere. Lupa verestää peli- ja leikkitaitoja.

Maanviljelijän unelma, Salon taidemuseo, Salo. Näyttää suomalaisen agraariyhteiskunnan sielun ja juuret.

Seurasaaren ulkomuseo, Helsinki. Museokasvatuksen pioneerin Axel Olai Heikelin perustama museo täyttää sata vuotta ja juhlii monipuolisella ohjelmalla.

Modernin taiteen museo Kiasma, Helsinki  Työpajoja aikuisille.

Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu. Omatoimiset muistikierrokset aktivoivat kävijän muistoja.

Teksti perustuu Tekniikan museon erikoissuunnittelijan Leena Tornbergin artikkeliin Museopedagogiikka ja aikuiskasvatus. Se julkaistiin Aikuiskasvatuksessa 2/2009.

Koonnut: Terhi Kouvo
Kuva: Martina Motzbäuchel / Salon taidemuseo

Aiemmin Sivistyksessä:

Museoliitto: Vapaa sivistystyö kehittämään pedagogiikkaa

Julkaistu: 15.6.2009 klo 7:00

Keskustele aiheesta »