HELSINKI. Maahanmuuttokeskustelun puheenvuorot kovenevat Suomessa. Itä-Helsingissä työväenopisto jatkaa oman sarkansa raivaamista uussuomalaisille yhteisillä oppimisen foorumeilla kantaväestön kanssa.
Professori Timo Vihavainen avasi syyskuussa maahanmuuttokeskustelun poleemisella esseekokoelmallaan Länsimaiden tuho. Hän sanoo, että lännen ja ja erityisesti Euroopan henkistä tuhoa vauhdittaa maahanmuuttajien mukana levittäytyvä aggressiivinen islam. Edessä on väistämättä kulttuurien törmäyksiä.
Itä-Helsinki on Suomen mittakaavassa maahanmuuttajien keskittymä, ja professori Vihavaisen kommentit tuttuja työväenopiston itäisessä alueopistossa. Rehtori Pirjo Halla pitää uhkakuvia Suomen oloissa vieraina: muuttoliikkeet ovat aina kuuluneet ihmiskunnan historiaan.
- Halu integraatioon, kuten opiskeluunkin, lähtee ihmisestä itsestään. Vapaa sivistystyö tukee ihmistä, joka vapaaehtoisesti ja omien kiinnostustensa mukaan haluaa kehittää itseään, sanoo rehtori, jonka johtamassa opistossa puhutaan 50 äidinkielenä.
Hallla pitää vapaan sivistystyön tunnettuuden lisäämistä maahanmuuttajien parissa haasteellisena. Opiston resurssit eivät riitä täysmittaiseen hakevaan toimintaan, eikä se ole opiston tehtäväkään. Silti maahanmuuttajien osuus opiskelijoista on jatkuvassa kasvussa.
Itäeurooppalaiset ja eteläamerikkalaiset ovat opiskelijoissa erityisen hyvin edustettuina. Erityisryhmien tavoittamiseksi opisto tekee yhteistyötä sosiaaliviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Näin on esimerkiksi ohjattu somaliäitejä suomen kielen kursseille.
- Työväenopiston tärkeintä antia maahanmuuttajille on suomen kielen opetus, sillä kieli on avain yhteiskuntaan. Muu kurssitarjontammekin avautuu sitten kielitaidon karttumisen myötä, Pirjo Halla sanoo.
Pirjo Halla uskoo vapaan sivistystyön mahdollisuuksiin uussuomalaisten juurrutttamisessa. Työväenopisto tarjoaa maahanmuuttajille ja kantaväestölle keskinäisen vuorovaikutuksen foorumin. Näin kulttuurinen ymmärrys ja herkkyys lisääntyvät molemminpuolisesti.
Helsingin suomenkielinen työväenopisto on yli yhdeksän vuosikymmenen ajan ohjannut tulokkaita harrastusten ja sosiaalisen elämän piiriin. Perinne jatkuu, tulijat vain ovat yhä kauempaa.
Itäisen alueopiston kotina on kulttuurikeskus Stoa, joka juhli viikonloppuna 25-vuotista historiaansa.
Kuva: Sirkku Määttä
Merja Jattu-Wahlström (toim.): Oppia itä kaikki - Opetuksen ja oppimisen muistoja Helsingin suomenkielisen työväenopiston itäisestä alueopistosta. Helsingin suomenkielinen työväenopisto 2009.
Timo Vihavainen: Länsimaiden tuho. Otava 2009.
Itäinen alueopisto juhli Stoaa
Julkaistu: 26.10.2009 klo 7:00