Jokamiehenoikeudet – keille itsestään selviä?

Avotulen teko luonnossa on yksi tiukimmin rajattuja oikeuksia. Maanomistajan lupa tarvitaan aina rakennetun nuotiopaikan ulkopuolella, poikkeuksena todellinen hätätilanne.

Suomi on kaupungistunut, ja yhä suurempi osa kansalaisia elää etäällä luonnosta. Onko jokamiehenoikeuksien tuntemus nykyisin moraalin ja terveen järjen varassa? Entä miten hyvin luontoon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet tuntee maahanmuuttaja?

Etsintäretki netissä osoittaa, että kotoutumiskoulutuksessa pidetään tähdellisinä niitä kansalaistaitoja, jotka ovat välttämättömiä tässä yhteiskunnassa pärjäämisessä.  Keskiössä ovat kielitaidon hankinta sekä asumiseen, työn etsintään ja koulutukseen liittyvät aihealueet.

Vapaa-aika ja virkistäytyminen luonnossa jäävät sen sijaan omatoimisen tiedonhankinnan ja viidakkorummun varaan.

Poikkeuksen tekevät venäläiset.

Venäläiset aktiivisia luonnossa liikkujia

Suomessa asuu yli viidenkymmenen tuhannen venäläinen vähemmistö. Venäläisistä kovin harvalla on ollut mahdollisuutta hankkia omaa kesäpaikkaa.  Siksi venäläiset käyttävät mielellään kaupunkien luontopuistoja ja virkistysalueita.

— Luonnossa liikkuminen kuuluu venäläiseen kulttuuriin, terottaa Spektr Kustannuksen johtaja Vladimir Gusatinski.

Gusatinski kertoo venäjänkielisen Spektr-lehden käsittelevän jokamiehenoikeuksia joka vuosi kesän kynnyksellä.

—  Teimme ensimmäisen jutun jo 12 vuotta sitten ja siitä lähtien aina. Vuonna 2007 julkaisimme kokonaisen aukeaman artikkelin jokamiehenoikeuksista ja -velvollisuuksista. Toukokuun numerossa käsittelemme ilmeisesti kalastusta, Gusatinski kertoo.

Spektrin lisäksi jokamiehenoikeuksista on kerrottu aiemmin ilmestyneessä venäjänkielisessä Vartti-lehdessä.

Tuttua Pohjoismaissa, outoa muille

Jokamiehenoikeudet ovat laajimmat Pohjoismaissa, joissa vapaa liikkuminen luonnossa, marjastaminen ja sienestäminen ovat keskeinen osa kulttuuria.  Tiheämmin asutuissa maissa oikeudet ovat huomattavasti rajatummat. Siksi jokamiehenoikeudet hämmästyttävät, eikä niitä ole helppo hahmottaa oikein.

Meillä oikeudet koskevat liikkumista ja oleskelua luonnossa, tulentekoa ja leiriytymistä, kalastus- ja metsästysmahdollisuuksia, koirien ja kissojen liikkumista, luonnontuotteiden keräämistä, roskaamista ja ajamista yleisten teiden ulkopuolella.

Yksi monista maahanmuuttajille koulutusta järjestävistä oppilaitoksista on Helsingin aikuisopisto. Koulutussuunnittelija Sirpa Rönkön mukaan maahanmuuttajan ensimmäinen ymmärtämisen este on jo käsite itsessään.

— Monet maahanmuuttajat tulevat koulutukseen nollatietämyksellä, jopa vailla luku- ja kirjoitustaitoa ja aivan erilaisista kulttuureista.  Kielen opiskelussa on pitänyt edetä hyvin pitkälle, jotta näin vieraan käsitteen merkitystä voi ymmärtää, Rönkkö sanoo.

Suomen kielen opiskelu alkaa "minä olen" -tasolta. Puolukka, mustikka ja sienet eivät mahdu agendalla kovin nopeasti.

— Liian varhainen vieraiden asioiden opettaminen johtaa sekaannukseen ja virheelliseen ymmärtämiseen, vaikkapa siihen, että luullaan joulukuusi voitavan hakea vapaasti metsästä.

Oikeudet "luomuopetuksena"

Sirpa Rönkön mukaan jokamiehenoikeuksien kaltaiset asiat pitää liittyä toiminnalliseen oppimiseen, esimerkiksi retkeen, jolloin asiat havainnollistuvat ja nousevat elävistä tilanteista.

Helsingin aikuisopistossa yhteiskunnallisten ja kulttuuriaineiden opetuksesta vastaava koulutuspäällikkö Jyrki Sipilä myöntää, että jokamiehenoikeudet kuuluvat ilman muuta yleiseen Suomi-tietouteen. Kotoutumiskoulutuksessa tulevat kuitenkin kielitaidon lisäksi vastaan tuntiresurssien niukkuus, sopivan selkokielisen materiaalin puute ja ennen muuta omaksuttavien asioiden tärkeysjärjestys.

— Kotoutus valmentaa maahanmuuttajia työnhakuun ja koulutukseen, täsmentää Sipilä, joka kertoo joskus itse käyneensä maahanmuuttajien kanssa läpi helpon ja yksinkertaisen luonnossa liikkumisen peruslistan.

Suomalainen luottaa perimätietoon

Luontoliitto suuntaa ympäristökasvatuksensa varhaisnuoriin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin sekä ammattikasvattajiin.

Ympäristökasvatuspäällikkö Malva Greenin mukaan jokamiehenoikeudet sisältyvät "jossain määrin" retkeilykoulutukseen ja ympäristökasvatukseen.

— Meillä on aktiivisesti toimiva aikuisten nuorten retkeilyryhmä, joka järjestää retkiä etenkin eteläisessä Suomessa. Sen toiminnan yhteydessä käydään läpi myös tärkeimpiä jokamiehenoikeuksia, Malva Green arvioi.

Hän uskoo kuitenkin, että enin osa kantasuomalaisista tuntee oikeudet. Maahanmuuttajataustaisten tilanne on hänen mielestään toinen.

Oikeudet kirjattu nettiin

Jokamiehenoikeudet on koottu ympäristöministeriön ylläpitämään Ymparisto.fi-sivustoon. Jokamiehenoikeudet on siellä kerrottu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Opetushallitus vuorostaan ylläpitää laajaa maahanmuuttajille suunnattua informaatiokoostetta  Infopankin sivuilla, mistä on yhteys Suomi.fi-sivuilla ja sieltä vuorostaan Ymparisto.fi-sivuille. Laaja Infopankki-tietous on julkaistu 15 eri kielellä.

Teksti ja kuva: Anneli Kajanto

Julkaistu: 2.5.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »