Kainuun Aalto ravistelee rakenteita

Rehtori Marianne Leiviskä sai Alvar Aallon suunnitteleman opistotalon pihalle seurakseen lapsenlapsensa Briannan.

Marianne Leiviskä työskentelee muutosaallon harjalla johtaessaan uutta Osaamiskeskus Kainuun Aaltoa. Kesäyliopiston ja setlementtiopiston yhteenliittymä remontoi vapaan sivistystyön rakenteita monella tasolla.

Kainuun kesäyliopisto päätti runsas vuosi sitten sitouttaa asiakkaat kurssien ideointiin ja suunnitteluun. Silloin ei arvattu, että asiakaslähtöisyys johtaisi vapaan sivistystyön tarjonnan ja hallinnon remonttiin.

Useissa asiakaspalautteissa nimittäin toivottiin harrastuskursseja.

— Sehän ei ole kesäyliopiston tehtävä, mutta ajattelin että ne voisivat lisätä kesäyliopiston tunnettuutta, Leiviskä kertaa.

Samaan aikaan settlementin ylläpitämä Kainulan kansalaisopisto kaipasi uudistamista ja molempien talous säästöjä. Ratkaisuksi löytyi kahden koulutusorganisaation yhteistyö.

Kaksi brändiä

Kun Osaamiskeskus Kainuun Aalto viime syksynä käynnistyi, se yhdisti kesäylipiston kolme ja kansalaisopiston neljä tuhatta vuosittaista opetustuntia. Osallistujia on yhteensä kuutisen tuhatta.

— Kesäyliopistoa leimaa edelleen akateemisuus ja Kainulan kansalaisopistoa tuttuus ja turvallisuus, Leiviskä luonnehtii.

Johtaja toimii molempien koulutusmuotojen rehtorina. Yhteenliittymällä on kaksi vakituista koulutussuunnittelijaa, koulutuskoordinaattori sekä talous- ja koulutussihteeri. Tuntiopettajia on vuosittain reilut kaksi sataa.

Osaamiskeskuksen perustehtävä on toinen kuin Kajaanin kaupungin omistaman Kaukametsän opiston.

— Tavoitteemme on kehittää setlementtityötä Kainuussa. Juuri nyt työllistää henkilöstön kehittäminen, sillä vapaa sivistystyön vaatii ammattilaiselta hyvän koulutuksen lisäksi tiimityö- ja verkostotaitoja sekä sydämen sivistystä, Leiviskä muistuttaa.

Kainulan kiinteistö remonttiin

Rakenteita uusitaan fyysisestikin. Akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Kainulan opistotalo on tarkoitus remontoida osaamiskeskuksen toimitiloiksi. Restaurointia suunnitellaan Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) turvin.

— Opetusministeriö patistaa oppilaitoksia verkostoitumaan ja yhdistymään, mutta taloudellinen tukikin olisi siinä tarpeen, Leiviskä huokaisee.

Kainuussa yhdistysmuotoinen vapaa sivistystyö ei saa kuntarahoitusta. Leiviskän arvostelee sen johtavan aikuisopiskelijoiden eriarvoisuuteen.

— Kesäyliopiston opiskelijat opiskelevat usein työn ohessa. He maksavat kiltisti kunnallisveronsa, mutta myös kurssimaksunsa kokonaan, hän huomauttaa.

Yhteistyö laajaksi

Leiviskän mielestä vapaan sivistystyön toimintojen järkiperäistämistä, henkilöstörakennetta ja toimitiloja olisi nyt harkittava laajasti koko alueella, jossa väki vähenee ja vanhenee.

Kaukametsän opiston rehtori Eila Parviainen uskoo hänkin yhteistyön voimaan.

— Kajaanin aikuiskoulutus tekee yhteistyötä ja tavoitteena on epäterveen kilpailun ja päällekkäisyyksien vähentäminen, hän toteaa.

Parviainen tähyää yhteistyössä oman kaupungin rajojen ulkopuolelle. Alueopisto voisi hänestä parhaiten edistää kansalaisopistotoiminnan tehoa ja vaikuttavuutta. Monella Kainuun opistolla kun ei ole enää päätoimista rehtoria eikä muutakaan henkilökuntaa.

Teksti: Sirkku Määttä
Kuva: Marianne Leiviskä

Aiemmin Sivistyksessä:

Kainuun kesäyliopistolle asiakas on konsultti

Julkaistu: 22.2.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »