Kudon, siis olen aktiivinen kansalainen. Näin voi päätellä, sillä kansalaiselta odotetaan yhä aktiivisempaa otetta hyvinvointiyhteiskunnan jäsenenä.
Monimutkaistuvassa yhteiskunnassa kansalaisuus, kansalainen ja kansalaiskasvatus saavat uusia sisältöjä ja tehtäviä. Kansalaiskasvatus on muutakin kuin kasvattamista kuuliaisuuteen.
Se on kansalaisen toimintakyvyn vahvistamista elämänkaaren eri vaiheissa.
- Vapaassa sivistystyössä voidaan avartaa käsitystä kansalaisuudesta, ehdottaa kansalaiskasvatuksen teoriaa väitöskirjaansa varten tutkinut ylitarkastaja Elina Nivala.
Vaikkapa kansalaisopiston kudontakurssi toimii kansalaisuuden toteutumisen ja kansalaiskasvatuksen ympäristönä.
- Kädentaitojen oppiminen tuottaa mielihyvää ja voi vahvistaa tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja omasta merkityksellisyydestä. Kurssilla voidaan vaikkapa yhteisesti vapaaehtoistyönä valmistaa matto palvelukeskuksen vanhuksille, mikä on erinomainen esimerkki kansalaistoiminnasta, Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevä Nivala sanoo.
Kansalaisena toimiminen on siten enemmän kuin vain poliittista vaikuttamista. Se voi olla hyvin monimuotoista toimintaa yhteiseksi hyväksi.
Elina Nivala painottaa kansalaiskasvatuksen sosiaalista luonnetta. Kansalaisuus toteutuu kansalaisen suhteena yhteisön muihin jäseniin. Se tapahtuu vuorovaikutuksessa, yhteistoiminnassa ja kuulumisen kokemuksena.
Kansalaisopisto on tutkijan mukaan monipuolinen miljöö sosiaaliselle toiminnalle ja verkostojen kehittymiselle. Se kokoaa ryhmiinsä erilaisia ihmisiä, eri elämäntilanteista ja viiteryhmistä.
- Erilaisuuden rikkaus synnyttää uusia ajatuksia ja ideoita. Vuorovaikutus ja toisilta saatu palaute kehittää tietoja ja taitoja - ryhmässä positiivisuus tarttuu ja leviää.
Nekin, jotka eivät vielä tunne tietotekniikan mahdollisuuksia, saattavat käsityökursseilla kiinnostua tietoverkoista, kun kursseille tehdään omat verkkosivut. Se on huomattu Kuopionkin kansalaisopistossa.
- Kuva omasta käsityöstä verkosta on nivoutuu oppimisen prosessiin ja kannustaa uusiin kokeiluihin, vahvistaa opiston opettaja Hilkka Kauttonen.
Kädentaitojen ryhmissä opiskellut ja Kuopion kansalaisopistossa kudontaa ohjaava Marika Ojanperä pitää tärkeänä mahdollisuutta toteuttaa itseään ja omia ideoitaan.
- Niin saa mieluista itselle, lapsille ja ystäville. Sosiaalinen vuorovaikutus ja uusiin ihmisiin tutustuminen on oleellista käsityökursseilla, oppimisen ja tekemisen lisäksi.
Elina Nivala toteaa, että globaalin ajan kansalaistoiminta toteutuu yhä enemmän tietoverkoissa.
- Vapaassa sivistystyössä sen edellyttämiä valmiuksia voidaan edistää esimerkiksi järjestämällä sosiaalisen median kursseja. Niillä opitaan olemaan verkkovuorovaikutuksessa ja toimimaan verkkofoorumeilla, hän sanoo.
Aikuisen osaamista tarvitaan myös tukemaan lasta, joka harjoittelee verkossa tarvittavia sosiaalisia taitoja.
- Lapset saattavat olla vanhempiaan etevämpiä verkon käyttäjiä, mutta heillä ei välttämättä ole verkkovuorovaikutuksen vaatimia sosiaalisia taitoja, Nivala sanoo. Kyetäkseen tukemaan lastaan aikuisen on itse opiskeltava verkkotaitoja.
Globaalin ajan hyvinvointivaltiossakin kansalaisuus on paitsi muodollista ja toiminnallista myös kokemuksellista. Esimerkkinä valtion rajojen ulkopuolelle ulottuvasta uudenlaisesta kansalaisuudesta käy Euroopan unionin kansalaisuus.
- Se on kuitenkin olemassa lähinnä muodollisena asemana. Kokemuksellisesti EU-kansalaisuus on etäinen, joten se jää toiminnallisestikin heikoksi, Nivala toteaa. Muun muassa siksi europarlamenttivaalitkaan eivät kansalaisia kiinnosta.
Teksti ja kuva: Anja Hiltunen
Julkaistu: 30.3.2009 klo 7:00