Kansankulttuurin sanansaattaja

Tallinnalainen Kadi Raudalainen kehittää kollegojen kanssa kansanperinteen verkkoensyklopediaa.

KOLLEGA POHJOLASTA. Kello käy iltakahdeksaa, mutta Kadi Raudalainen istuu yhä toimistollaan Tallinnan keskustassa ja järjestelee paperipinoja.

Fenno-Ugria-kulttuurijärjestön toiminnanjohtajalla on takanaan työteliäs kausi suomalaisugrilaisten sukukansapäivien järjestelyissä. Lokakuun puolivälissä pidetty tapahtumakokonaisuus kokosi yhteen lukuisia sukukansojen edustajia.

Nyt on aika tehdä onnistuneen viikon jälkityöt. Samalla Raudalainen ehtii suunnitella tulevia tapahtumia.

— Toiminnassamme on mukana useita hanketyöntekijöitä. Tapasin juuri yhden, joka järjesteli kulttuuripääkaupungin tapahtumia, hän kertoo innostuneena.

Tekemistä riittää

Taantuma on pyyhkinyt Viron yli, ja jopa Raudalaisen johtama järjestö on joutunut sen hampaisiin. Vakinaisten työntekijöiden määrää on karsittu viidestä kolmeen. Se tietää aiempaa enemmän työtä niille, jotka ovat jääneet jäljelle.

— Töissä on harvoin aikaa istua alas ja keskustella toistemme kanssa. Yhteiset kahvi- tai teepaussit ovat harvassa, kukin vain nappaa kupposensa silloin, kun sitä tarvitsee, hän kertoo.

Aamulla Raudalainen kuitenkin sai poikkeuksellisen tilaisuuden vaihtaa kuulumisia kollegan kanssa. Oli raikas ja kaunis syysaamu, joten hän päätti kävellä osan matkastaan. Bussipysäkillä odotti kollega.

— Käytimme tilaisuuden hyväksemme ja puhuimme viikonlopusta, puutarhanhoidosta ja sienestämisestä. Ja luonnollisesti suunnittelimme päivän töitäkin.

Hyöty ja huvi

Fenno-Ugrialla on laaja ohjelmatarjonta. Paraikaa työn alla on luentosarja suomalais-ugrilaisista kansoista Eesti Keele Instituutissa, kielentutkimuksen laitoksessa.

— Lounastauolla päätin yhdistää hyödyn ja huvin, ja kävin viemässä mainoksia musiikkiakatemian kahvilaan. Tuntui hyvältä irtautua työstä puoleksi tunniksi ja istahtaa toisenlaiseen tunnelmaan omine ajatuksineen, Raudalainen tunnustaa.

Kunpa aika vain useammin antaisi myöten rentoutumiselle työn lomassa vaikka jossain lähiseudun lounaspaikassa, hän toivoo.

Juuri nyt Kadi Raudalainen on erityisen tyytyväinen yhteen asiaan työssään. Se on Nordplus Aikuiskoulutus -hanke, jossa Fenno-Ugria on mukana.

— Oman domainin rekisteröiminen tuntui hyvältä askeleelta. Usein hankkeen käynnistäminen on hankalampaa kuin itse työ, ja asiat helposti venähtävät.

Verkko yhdistää

Hanke on englanninkieliseltä nimeltään Web Encyclopedia for Teaching and Learning Finno-Ugric Cultural heritage and Language. Siinä tuotetaan verkkoensykolopedia suomalais-ugrilaisten kansojen perinteestä ja kielestä. Sisällöistä tulee monipuolisia ja houkuttelevia. On kirjallista materiaalia, valokuvia sekä kansanmusiikki- ja kielinäytteitä.

— Ensyklopediaa voivat käyttää kaikki, joita aihe vain kiinnostaa. Erityisen hyvin se soveltuu aikuiskoulutuksen tarpeisiin, Raudalainen sanoo.

Hankemaita on kolme: Viro, Latvia ja Suomi. Meiltä mukana ovat Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, Kulttuurien museo ja M. A. Castrénin seura. Virolaiskumppanit ovat Tarton yliopisto, Viron kansanrunousarkisto ja Viron perinnemusiikin keskus. Latviaa taas edustaa liiviäinen kulttuurikeskus.

— Monet tahot toimivat suomalaisugrilaisen kulttuurin parissa, mutta eivät välttämättä toistensa kanssa. Siksi on tärkeää, että hankkeessa voimme koota voimamme ja jakaa kokemuksiamme, Raudalainen sanoo.

Ilman rahoitusta projektin toteuttaminen olisi hänen mukaansa ollut mahdotonta.

Yhteistyön vaivattomuus

Fenno-Ugrialle Nordplus-hanke on lajissaan ensimmäinen, mutta alusta asti kaikki on sujunut hyvin. Vuoden kuluttua ensyklopedian on määrä olla valmis.

Hankkeessa on mukana kymmenkunta henkeä.

— Yhteistyötämme helpottaa, kun emme ole täysin vieraita toisillemme, vaan enemmänkin tuttuja. Lisäksi hallitsemme melkein jokainen sekä viron että suomen kielen, Kadi Raudalainen sanoo.

Kumpaakin kieltä myös käytetään.

— Erityisen iloinen olen siitä, että meillä on nuori nuori mies,joka hallitsee liiviläisen kulttuurin ja on opiskellut sekä suomea että viroa, Raudalainen kertoo.

Nyt on kuitenkin aika sammuttaa työhuoneen valot ja hypätä bussiin, joka vie suomalais-ugrilaisen kulttuurin vaalijan vartissa kotiin. Sitten voi rentoutua, sillä huomenna on vapaapäivä.

Kollegana Kadi Raudalainen

haluaa olla joustava ja pitkämielien, myönteinen ja huumorintajuinen
arvostaa työyhteisössä sitä, että voi nauraa samoille asioille ja jäsenillä on yhteinen arvopohja
motivituu konkreettisista tuloksista ja innostuu, kun tuntee tekevänsä jotain olennaista
haluaisi kehittyä hieman systemaattisemammaksi käytännön työssään ja oppia uusia suomalais-ugrilaisia kieliä
pitää tärkeimpinä työvälineinään kollegojaan, yhteistyökumppaneitaan ja hyvää yleisöä.

Mitä tulee mieleen sanoista

yhdessä oppiminen: "Ilo ei vaiva."
kansansivistystyö: "Paremman maailman rakentaminen, velvollisuus yhteiskunnassa."
Grundtvig: "Erinomainen mahdollisuus toteuttaa haaveet."
elinikäinen oppiminen: "Vahvistaa itsetuntoa ja avartaa maailmankuvaa."

KOLLEGA POHJOLASTA -sarjan haastateltavia yhdistää se, että he kaikki ovat mukana Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeissa. Jutut toteutetaan aikuiskoulutuksen pohjoismaisen NVL-verkoston kanssa.

Teksti: Clara Henriksdotter
Kuva: Kadi Raudalaisen arkisto
Suomennos: Terhi Kouvo