Mandariinin mehu hivelee makuaistia ja valuu hitaasti nieluun. Mutta ennen harrasta nautintoa tunto- ja hajuaisti saavat osansa: tunnen kypsän hedelmän sormissani ja haistan sen tuoksun.
Mandariinin matka kaukaisen maan hedelmätarhasta omiin käsiini on yksi monista mielikuvaharjoituksista, joiden avulla yritämme pienessä ryhmässä aistia aikaa. Olen Työväen Sivistysliiton (TSL) työpajassa "Aikaa on - haaveena kokonainen elämä". Tavoitteena on oppia selättämään kiire.
Työn kuormitus, kiire ja niiden vastapainona pyrkimys hyvään elämään ovat työelämän arkipuhetta. Vielä muutama vuosi sitten kiire oli oman tärkeyden tuotemerkki. Nyt tiedetään, että kiire myös kuluttaa, ja kiireettömyys on ylellisyyttä.
Hoppua voi oppia hallitsemaan. Opintokeskukset ovat jo vuosia olleet liikkeellä omilla koulutuksillaan. Kysyntää riittää aina vaan.
TSL ryhtyi järjestämään ajanhallintakursseja pyynnöstä. Niistä tuli suosittuja.
- Ihmiset ymmärtävät, että on viisasta pysähtyä miettimään oman elämän ehtoja. Aikaa on vain tietty määrä, joten on tärkeä valita, mihin sen käyttää ja mihin sen tuhlaa, kouluttaja Päivi Vartiainen-Ora sanoo.
Hänen mielestään suuri työmäärä on usein tosiasia, mutta kiire on aina tuntemus. TSL käyttää koulutuksissaan usein itämaisia menetelmiä, kuten oman kehon ja ajan aistimista hengitysharjoitusten avulla.
Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton (TJS) opintojohtaja Merja Hannula on vuosien ajan ohjannut ammattiliittojen tilauksesta kursseja työssä jaksamisesta ja ajan hallinnasta.
- Töissä vastuu on esimiehellä. Varsinkaan asiantuntijatyössä tämä ei yleensä tiedä, mistä kaikesta kiire koostuu. On turha katsoa kelloa, jos töiden järjestely on vääristynyt, hän sanoo.
Jos kiire on säännönmukaista, on syytä pohtia, mistä se syntyy, ja tarkistaa toimenkuvaa. Kenellä on oikeus tehdä toiselle kiirettä, tulla ja kävellä toisen yli?
- Ajan hallinta ja jaksaminen kuuluvat yhteen. Siitähän asiat paljastuvat, kun tulee uupumus, eikä jaksa enää, Hannula toteaa.
Svenska Studiecentralenilla (SSC) on opintokerhopaketti nimeltä "Tidverkstaden", aikatyöpaja. Siinä käytetään ruotsalaisen Vuxenskolanin opintoaineistoa. Keskeistä on kokemusten ja elämänviisauden jakaminen.
Toiminnanjohtaja, rehtori Björn Wallén on pitänyt lukuisia koulutuksia elämäntahdin hidastamisesta. Kiire ei katso ikää: osallistujien ikähaitari on ollut 25 vuodesta 79 vuoteen.
Wallén lähestyy hitautta kuuden käsitteen kautta: läsnäolo, tarkkaavaisuus, kärsivällisyys, keskustelu, aika ja katse.
- Hitaus on läsnäoloa, joten etsiydy läsnäolon tilaan, hän opastaa.
Tarkkaavaisuus tarkoittaa valintoja: signaaleiden kohinasta on etsittävä sellainen inhimillisen kontaktin aallonpituus, jossa huomiokyky sekä lähettää että vastaanottaa. Kärsivällisyys puolestaan merkitsee vauhdin hiljentämistä, malttia:
- Ennen opimme, että "Säästä ensin, osta sitten". Nyt meitä kehotetaan "Osta ensin, maksa sitten".
Hitauden filosofiaan kuuluu puhe: opimme toisiltamme keskustelemalla, ja kuuntelemalla.
- Ja mitä aikaan tulee, "livskvalitet är tidskvalitet", Björn Wallén kiteyttää.
OK-opintokeskus (OK) järjesti viime keväänä henkilökunnalleen koulutuksen kiireen kesyttämisestä. Sitä edelsi työilmapiirikartoitus, josta ilmeni tarve vähentää kiirettä, mutta ennen muuta kiireen kokemusta.
- Jokaisen asiantuntijatehtävissä työskentelevän tulisi ottaa silloin tällöin työpäivä, jolloin on "varattu", toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen neuvoo.
Hän itse pyrkii raivaamaan yhden päivän viikossa omille töilleen.
- Ei se aina onnistu, Pehkonen myöntää.
Kuva: morgueFile
Teksti: Anneli Kajanto
Sirpa Puolakka: Aikaa on. Haaveena kokonainen elämä. Työväen Sivistysliitto 2005. - Julkaisu sisältää runsaasti kysymyksiä ja harjoituksia.
Juhani Jääskeläinen: Aikaa enemmän - kiirettä vähemmän. Opas parempaan ajankäyttöön. Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto 2005. - Julkaisu paneutuu työelämän kiireen hallintaan. Opintokirjaan kuuluu disketti.
Työt kasautuvat opintokeskuksessakin
Hämäläisopisto tekee laatua hitaudesta
Julkaistu: 14.9.2009 klo 7:00