Oriveden Opiston pitkä kirjoittajalinja on ollut monen kirjoittajan, runoilijan ja dramaturgin ponnahdusalusta tiellä kohti ammattilaisuutta. Oriveden-opissa olleet kirjailijat kertovat, kuinka talvikausi opistossa synnytti kirjoittajaidentiteetin.
Kirjailija Päivi Alasalmi tuli ylioppilaaksi Haukiputaan lukiosta vuonna 1985. Sen jälkeen vaihtoehtoina olivat historian opinnot Oulun yliopistossa tai lukuvuosi Oriveden Opistossa. Hän valitsi kansanopiston.
- Minulle tuli tavoitteeksi julkaista yksi romaani elämässäni. Nyt niitä on jo 11, hän iloitsee.
Alasalmi aloitti novelleilla ja tavoiteli kokoelmaa. Yksi teksti lähti paisumaan, ja kaksi vuotta opistovuoden jälkeen syntyi esikoisromaani Saana. Vuonna 1996 hän oli Finlandia-palkintoehdokkaana romaanillaan Vainola.
Risto Ahdin lyriikanopetuksen lisäksi Alasalmi muistaa erityisesti Juhani Syrjän proosaopit. Yhteys Syrjään on säilynyt tamperelaistuneella kirjailijalla. Koulutukseen kuului lehtikirjoittamista ja vierailevien kirjoittajien lyhytkursseja, kuten Arto Seppälän draamakurssi.
Kirjallisuuden historian opettaja Kaisa Paatela oli Alasalmelle tärkeä äitihahmo.
- Kun kevätpuolella aloimme laiskistua, hän haki suoraan huoneesta tunnille. Taisin olla siellä siksi joskus aamutakissa, Päivi Alasalmi muistaa.
Nykyisin Alasalmi on opiston kouluttajia. Kun hän esiintyi Uuden kirjallisuuden päivillä viime kesänä, yleisönä oli niin entisiä opettajia kuin omia oppilaitakin.
- Koulutuksesta on hyötyä milloin vain, mutta eniten, kun ei vielä ole julkaissut mitään. Iällä ei ole väliä, hän sanoo. Moni aloittaakin vasta myöhemmällä iällä elämäntilanteensa mukaan.
Oli minkä ikäinen tahansa, opistosta saa liekin kirjoittamiseen.
Teatterikorkeakoulun dramaturgian lehtori, runoilija Jusa Peltoniemi hakeutui Oriveden Opistoon niin ikään lukion jälkeen, lukuvuodeksi 1992-1993.
Hän pitää koulutusta vauhdinottopaikkana kaikille, jotka haluavat kokeilla kirjoittamista.
Yrittäjäsuvun vesana Peltoniemen piti hakeutua kaupalliselle alalle, mutta lama tukki polun. Muiden muassa Savonlinnan oopperakuorossa laulaneella Peltoniemellä oli vetoa myös yksinlauluun, se taas tuntui epävarmalta uralta.
Oriveden-kirjoittajatalvea Jusa Peltoniemi kiittää yleissivistäväksi paketiksi, joka johti kirjoittamisen approbaturiin.
- Talvi toi kirjoittamisrutiinia, paljon ihmissuhteita ja reflektiopintaa omaan kirjoittamiseen, hän sanoo.
Eniten hyötyä on ollut opettajien antamista syvällisen kirjoittamisen opettamisen malleista. Rennolla otteella opettivat erityisesti Liisa Enwald ja Olavi Jama.
Näytelmäkirjailija, dramaturgi Anna Krogerus opiskeli Orivedellä vuosi Peltoniemen jälkeen.
- Ei minulla sinne mennessä ollut vielä mitään kirjoittajan identiteettiä, mutta ajatus yliopistoon pyrkimisestä ei houkuttanut. Kirjoittajalinjan merkitys oli juuri oman identiteetin rakentumisessa: tiesi, että tätä haluaa tehdä, hän kertoo.
Krogerus kuvaa talven antia noutopöydäksi, sillä opettajat saattelivat kirjoittamisen taidoissa aina jonkin matkaa. Proosan opettajista hän nostaa esiin Kaija Valkosen ja Tero Liukkosen sekä muistaa helminä Torsti Lehtisen aforismiopit ja Eero Ojasen esseistiikan.
- Aloittelija on altis kaikelle palautteelle. On niin tärkeää löytää joku, joka kuuntelee sinua, Krogerus tähdentää.
Nykyisin hän työskentelee Kajaanin kaupunginteatterin dramaturgina, joka työstää omia tekstejään esityskuntoon. Oriveden Opiston jälkeen hän kävi Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjan.
Oriveden Opisto täyttää sata vuotta. Kirjoittajalinja on toiminut kolme vuosikymmentä.
Teksti: Anneli Kajanto
Kuva: Gummerus
Oriveden sanataideopetus tuuraa kustantajaa
Julkaistu: 2.11.2009 klo 7:00