Yli viisitoista vuotta opettajan töitä tehnyt Erkki Aimonen, 52, opiskelee Osaava-ohjelmassa aikuispedagogiikkaa. — Humanistiset tieteet tuntuvat vähän oudoilta, mutta omaa ajattelua tämä herättelee, mies purkaa kokemustaan.
Pöytyäläinen maatalousyrittäjä, maatalous-metsätieteiden maisteri Erkki Aimonen on ollut Auranlaakson kansalaisopiston tuntiopettajana vuodesta 1994.
Aimonen on niitä opettajia, jotka ovat kouluttaneet suomalaiset tietoyhteiskuntataitoisiksi. Kurssirepertuaari on kattava: atk, Windowsin peruskurssit, atk-ajokortin, seniorikurssit, digikameraan, kuvaukseen ja kuvankäsittelyyn liittyvän koulutuksen.
Nykyisin internet liittyy kaikkiin kursseihin.
— Käytän opetuksessa kymmenen kannettavan tietokoneen siirrettävää luokkaa, jonka vien kouluille ja kunnantaloille. Parina viime vuonna opiskelijat ovat voineet käyttää omia kannettaviaan, mobiiliopettaja kuvailee työtään.
Aimonen on opettajana learning by doing -oppija. Tilanne muuttui viime toukokuussa, kun opiston rehtorilta tuli sähköpostia. Aimonen päätti aloittaa aikuiskasvatustieteen perusopinnot varsinaissuomalaisessa Osaava-ohjelmassa. Se verkottaa Auralan kansalaisopiston johdolla kuusitoista oppilaitosta.
— Lapset ovat aikuistuneet ja olen luopunut kotieläintuotannosta. Nyt löytyy aikaa jopa omaan opiskeluun, hän tuumii.
Oman työuransa alussa Aimonen toimi yliopistossa tutkimusavustajana ja mikrotukihenkilönä, mutta varsinaisia opintoja ei ole tullut suoritettua sitten opiskeluaikojen.
— Toivon saavani koulutuksesta lisäpätevyyttä ja todistusta opettajan työhön. Onpa puhetta ollut jopa palkanlisästäkin, mies sanoo.
Opinnot ovat lähteneet "yllättävän hyvin" käyntiin nyt, kun Aimonen selvisi ensimmäisistä yllätyksistä.
— Luulin opintoja enemmän meille kansalaisopistojen opettajille räätälöidyiksi ja käytännön opetustyöhön suuntautuviksi. Toisaalta teoreettiset perusopinnot antavat pohjaa lisäopinnoille, hän pohtii.
Konkreettiset hyödyt ovat ehkä vasta tulossa, mutta uutta kokemusta kertyy. Jo itse opiskelu on kolmessakymmenessä vuodessa muuttunut melkoisesti.
— Soveltavaa luonnontiedettä lukeneelle nämä yhteiskunta- ja humanistisen puolen tieteet tuntuvat aluksi vierailta ja kummallisiltakin. Omaa ajattelua oppimisesta ja opettamisesta tämä kurssi ainakin herättelee, Aimonen myöntää.
Tuntiopettajien väitetään sitoutuvan heikosti ja olevan huonoja osallistumaan kehittämispäiviin ja koulutukseen.
— Yhdyn tähän väitteeseen. Tuntiopettajan työ on yksinään puurtamista. Kun tunteja on lähes joka ilta ja päivisinkin, ei riitä intoa osallistua, etenkään talvisin ja jos vielä kokoontumiset menevät omien opetusaikojen kanssa päällekkäin, hän sanoo.
Kesä voisi olla parempi aika ja vapaamuotoinen ohjelma motivoisi tiukkaa ohjelmaa paremmin.
Sitoutumista edistäisi lisäksi tuntiopettajan aseman parantaminen. Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) lupaukset ajaa turvallisempaa työsuhdetta ovat Aimosen mukaan perusteltuja.
— Tuntiopettaja suunnittelee jo keväällä seuraavaa opetusvuotta varten kalenterin täyteen erilaisia kursseja. Täyttyykö minimimäärä ja voidaanko kurssi sitten aloittaa, selviää vasta pari päivää ennen kurssin alkua, hän kuvaa.
Kurssin toteutuminen riippuu paljolti opiston markkinoinnista. Paradoksaalisesti tietoverkkoistuminen rasittaa juuri tietotekniikan kursseja:
— Nykyään tiedot kursseista ja niille ilmoittautumisesta ovat pääasiassa internetissä ja minun kursseillani opiskelijat monesti vasta käyttävät ensimmäisiä kertoja tietokonetta!
Mutta se paras kiitos tulee Aimoselle sittenkin opiskelijalta:
— Kun tuntee, että on saanut opiskelijat oppimaan ja että heillä on saaduista taidoista hyötyä, tulee itsellekin onnistunut olo. Hyvin menneen opetustunnin jälkeen palailee iltakymmeneltäkin kyliltä kotiin hyvillä mielin.
Kuva: Erkki Aimosen arkisto
Koulutustarvekartoitus pohjustaa uuden Osaavan
OAJ selvittää työolot seutuopistoissa
Tuntiopettajille tukea osaava-ohjelman rahanjaossa
Osaava-ohjelma jalkautuu kansalaisopistoihin
Julkaistu: 31.1.2011 klo 7:00