Osaaminen tasoittaa kulttuurierot

Ammattitaito luo yhteisen kielen hankkeeseen.

Kansainvälinen hanke onnistuu, kun tavoite on kirkastettu, osaamista on tarpeeksi ja kulttuurieroihin varaudutaan.

Hanke pusersi kovalla työllä julkaisun, joka tarkoitettiin oppimateriaaliksi. Ahkeran käytön sijasta kirja pölyttyy kirjahyllyssä. Toisessa tavoitteena oli kurssikonsepti eri maissa sovellettavaksi. Tulos ei läpäissyt arjen testiä.

Esimerkit kuvaavat hankkeiden varjopuolta. Silloin yhteistä tekemistä leimaavat viivästykset ja tuskastuminen. Laiha lohtu on sanoa: jotain kuitenkin opittiin.

— Yhteistyö on harvoin mutkatonta, ja kulttuurierot yllättävät varmasti, kokeneet hanketoimijat lohduttavat.

Yhdessä erilaiset

Sastamalan Opisto aloitti syksyllä kaksi uutta Grundtvig-hanketta. Palkittu Teddy Bear loi innostukselle vankan pohjan. Nyt kartoitetaan äitien ja teini-ikäisten tytärten näkemyksiä toisistaan. Toinen hanke käsittelee oppimista perheessä.

— Kulttuurierot ovat yllättäneet kaiken nähneen kolleganikin, suunnittelijaopettaja Tuija Hyvönen myöntää.

Hän tiivistää tuloksellisuuden pullokaulan: miten olla erilaisia mutta yhdessä.

— Jos oppimiskumppanuuden partnerit ovat valmiita oppimaan toisiltaan, kulttuurien erilaisuudet eivät asetu esteeksi eikä edes hidasteeksi ja eurooppalainen lisäarvo toteutuu rikkautena, Hyvönen uskoo.

Eroja säädöksiä myöten

Haasteet moninkertaistuvat, kun hanke tavoittelee eri kulttuureissa käytettävää tuotetta.

Koulutuspäällikkö Jyrki Sipilä korostaa varautumista erovaisuuksiin, aina säädöksiä ja kansallisia käytäntöjä myöten. Helsingin aikuisopisto osallistui yhteisen oppimateriaalin tuottamiseen saksalaisten koordinoimassa Edu for all -hankkeessa.

— Pitää ottaa huomioon, että kirja on kompromissi eri kulttuurien välillä. Eri maissa kirjoilta vaadittavia tarkkoja formaatteja ei silloin voida ottaa huomioon, sillä ne voivat olla jopa toisilleen vastakkaisia.

Osaaminen varmistettava

Yhteistuotantoon ei kannata lähteä, ellei osallistujilla ole sen vaatimaa ammattitaitoa:

— Oppimateriaalin tekeminen on erittäin haastavaa. Projektin koordinaattorilla ja partnereilla pitäisi olla ennestään vahva tuntuma siihen, miten painettua materiaalia tehdään, Sipilä sanoo.

Kirjan työprosessi on monivaiheinen ja edellyttää moniammatillistä yhteistyötä.

— Ennakkoon on sovittava esimerkiksi siitä, että kirjan ulkoasun, kuvien ja taiton suunnittelijoille annetaan tietty vapaus. Kaikkia partnerimaiden näkemyksiä ei voida prosessin kuluessa ottaa huomioon.

Tuotteen loppukäyttäjä esiin

Hanke onnistuu, kun sen viitekehys ja loppukäyttäjä on yhdessä tunnistettu. Kohderyhmän kuvailussa on mentävä yksityiskohtiin asti:

— Pyydän partnereita kuvailemaan loppukäyttäjät tarkasti. Ei vain esimerkiksi että seniorit, perheet tai äidit, vaan millaiset senioit, millaiset päätöksentekijät. Vastaukset edistävät jo itsessään hankkeen sisäistä yhteisymmärrystä, kuvaa Hyvönen.

Unohtaa ei sovi, että onnistunut hanke perustuu samalle ihmis- ja oppimiskäsitykselle.

Broken English is the best

Yhteistyö konkretisoituu kielen kautta. Kieliongelmat tuskastuttavat, mutta yllättäen murtaen puhuttu englanti voi yhdistää paremmin kuin sujuva kielitaito.

— Hankkeen kieltä ei-äidinkielenään puhuvat joutuvat tulkitsemaan muita "suuremmalla sydämellä", tavallista laajemmin ja luovemmin, Hyvönen on huomannut.

Voi käydä kuten esimerkkihankkeessa, jossa italialaiset ja suomalaiset ymmärsivät toisiaan puolesta sanasta, kun taas britit tuskailivat itselleen vieraiden englanninkielisten käsitteiden kanssa.

Vinkit

Täsmennä, milloin yhteismitallisuus on tarpeen, milloin taas arvostetetaan erilaisuutta.
Määrittele ja kuvaile loppukäyttäjä.
Varmista partnereiden perusammattitaito, jos kyse on yhteispalvelun luomisesta.
Huomioi alihankinnan kustannukset ja toimitusajat.
Huomioi erilaiset työajat, erityisesti lomat.
Etsi keskinäistä luottamusta, omaksu hyvän tahdon asenne.

Teksti: Sirkku Määttä
Kuva: Mikael damkier / Scandinavian StockPhoto