Pääkirjoitus puhuu opiston äänellä

Opinto-ohjelman pääkirjoitus on rehtorin linjapuhe. Sivistys tutki, millaisen viestin opisto lähettää ja kenet se haluaa tavoittaa.

Ruodittavina olivat seitsemän kansalaisopiston ohjelmat: Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Espoon kaupungin työväenopisto, Kuopion kansalaisopisto, Rauman kansalaisopisto, Vanajaveden opisto, Wellamo-opisto ja Joensuun seudun kansalaisopisto.

Tekstejä arvioivat aikuiskasvatuksen professori Jyri Manninen ja viestintäkonsultti Helena Lemminkäinen.

Otsikko on lupaus

Pääkirjoituksen otsikko tiivistää oppilaitoksen lupauksen:

"Tervetuloa kansalaisopistoon!" toivottaa Joensuu. "Monien mahdollisuuksien kansalaisopisto", hehkuttaa Etelä-Karjala. "Luova mieli, luova käsi", Rauma rakentaa siltaa päästä sormiin. Kun Vanajavesi taistelee "Henkistä taantumista vastaan", Wellamo-opisto lupaa "Elinvoimaa ja osaamista elämän iloksi".

Jyri Manninen poimii Kuopion kansalaisopiston sloganin helmenä.

- "Ei lamaannuta - jokainen ihminen on kurssin arvoinen" on ihmisläheinen ja kansanomainen otsikko ja välttää perinteisen koulutuskielen, hän toteaa.

Helena Lemminkäinen muistuttaa, että hyvä otsikko on omaperäinen. Sellainen ei  ole Espoon "Uudista ja uudistu", sillä samalla nimellä kulkee eräs henkilöstöalan vuositapahtuma.

Tervetuloa vanhat tutut

"Toisaalta on mukava palata vanhojen harrastusten pariin ja tavata vanhoja tuttuja ja toisaalta on mukava aloittaa jotain aivan uutta", rehtori Leena Eloranta puhuttelee eteläkarjalaisia.

Jyri Manninen lukee tekstin siten, että vanhat ovat tervetulleita jatkamaan, uusista viis. Asenne on yleinen: kun lahtelainen Wellamo-opisto kiittelee "teitä opiskelijoita", Vanajaveden opisto puhuu "meistä".

- Oletuksena on, että koukkuun jääneet jatkavat. Mikään opisto ei kerro kuntalaiselle, että opisto on kaikille avoin ja edullinen palvelu.

Sen sijaan Espoon Tarja Lang osoittaa avoimuutta esittelemällä laajalti opiston tarjontaa.

- Tosin kierrätysompelu tiputtaa pois potentiaaliset miesopiskelijat, jotka ehkä siihen asti ovat vielä lukeneet kiinnostuneina, Manninen arvelee.

Jos miehiä halutaan mukaan, on puhuteltava miestä, hyötyä korostaen ja latteuksia välttäen.

- Kynnystä madaltaisi, jos tarjottaisiin vaikka "Vuotaako vene? Paatti kevätkuntoon" -kurssia sen sijaan, että vain kehutaan opiston mukavaa porukkaa, Manninen ehdottaa.

Hallintopuhetta väärällä foorumilla

Asiantuntijat tunnistavat pääkirjoitusten toiseksi kohderyhmäksi päättäjät, joita motivoidaan maksamaan opistojen työ. Se tarkoittaa puhetta rahasta ja laadusta:

"Olemme aidosti iloisia ja ylpeitäkin siitä, että opistomme sai valtakunnallista arvostusta ja 30 000 euroa rahaa! Tämä on tunnustus kaikesta siitä työstä, jota opiston historian aikana aikaisemmat rehtorit, opettajat ja toimiston työntekijät ovat tehneet, mutta myös osoitus siitä, että nykyinen toimintamme on laadukasta ja oikean suuntaista", Rauman kansalaisopiston rehtori Helinä Seikola kirjoittaa.

Päättäjien herätteleminen taantuman puristuksissa on ymmärrettävää, mutta parempiakin foorumeita sille on:

- Suositeltavampaa olisi kirjoittaa vaikka paikallislehteen asiantuntijajuttu, Helena Lemminkäinen ehdottaa. Jyri Manninen arvelee, että eniten valistuksen tarpeessa olevat päättäjät tuskin edes lukevat opinto-ohjelmia.

Jos rahasta kuitenkin pitää puhua, se kannattaa tehdä selväsanaisesti:

"Yhden henkilön erikoissairaanhoidon hoitopäiväkustannuksella järjestetään kansalaisopistossa kymmenen tunnin liikuntakurssi parillekymmenelle ihmiselle", lomautuksista kärsivän Kuopion kansalaisopiston rehtori Hannu Pulkkinen vääntää rautalankaa.

Profiili hukkuu pakkopullaan

Pääkirjoituksella opisto voi profiloitua, mutta liian usein mahdollisuus hukataan. Vanajaveden opisto sohaisee ekoilun suuntaan, Espoo viittaa teknologiaan ja Rauma väläyttää luovuusteemaa.

- Pääkirjoitukset tuntuvat pääosin kirjalliselta pakkopullalta. Kun tapana on, että ohjelmassa on pääkirjoitus, niin kirjoitetaan sitten jotain palstan näytteeksi. Ja täyteen palsta usein on kirjoitettukin. Ihan ylitäyteen, Helena Lemminkäinen toteaa.

Ideaähkyyn auttavat vain tuumaustunti ja rajaaminen.

- Mieti, minkä viestin haluat välittää ja millaista toimintaa pitäisi saada aikaan. Eli miksi minä kirjoitat, kenelle ja millaisen vaikutuksen yritän saada aikaan, Lemminkäinen neuvoo.

Pääkirjoituksen viesti laimenee, jos tekstiin ladataan kaikki mahdolliset ajankohtaisasiat, kuten hinnat ja ilmoittautumiskäytänteet. Niille on opinto-ohjelmassa omat paikkansa.

Luettavuuden kultaiset säännöt

Helena Lemminkäinen muistuttaa, että pääkirjoitus viestii myös visuaalisuudellaan.

- Jos oppilaitos haluaa profiloitua jollakin teemalla, sen pitää näkyä opinto-ohjelman ja pääkirjoitussivun visuaalisessa ilmeessä.

Luettavuuden perussäännöillä, kuten kappalejaolla ja toimivalla palstoituksella, pääsee pitkälle.

- Ja mitä lyhyemmin kirjoittaa, sen todennäköisemmin teksti luetaan, viestintäkonsultti sanoo.

Pääkirjoitussivuillaan opistot luottavat kuvaan. Useimmiten lukijalle poseeraa rehtori, mutta Wellamo-opiston kuvassa on koko henkilökunta.

- Kuva ei korosta rehtoria vaan palvelevaa opistoyhteisöä. Se osaltaan vahvistaa yhdessä tekemisen mielikuvaa, Jyri Manninen kiittelee.

Hyvä pääkirjoitus

• puhuu lukijansa kieltä: Unohda akateemisuus ja organisaatiopuhe.
• on napakka: Kun sanot vähemmän, sanot enemmän.
• pysyy asiassaan: Valitse yksi teema ja keskity siinä tärkeiden ja asiakkaiden näkökulmasta kiinnostavien asioiden selkeään esiin tuomiseen.
• on luettava: Vaali silmäiltävyyttä jakamalla kappaleita, käyttämällä väliotsikoita ja jakamalla kahteen palstaan.

Vinkit antoi viestintäkonsultti Helena Lemminkäinen.

Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Matias Uusikylä / Tekes

Lisää aiheesta Sivistyksessä:

Asiantuntijoiden arvioimat pääkirjoitukset

Taas miehiä sorsitaan

Julkaistu: 21.9.2009 klo 7:00

Keskustele aiheesta »

---

Lukijoiden kommentteja