Pitkäjänteisyyden pedagogi

Kun aikuinen kokee häpeää epäonnistumista opinpolulla tai työelämässä, tarvitaan pitkäjänteisyyden pedagogiikkaa. Kiteeläinen kansanopiston opettaja Heidi Luukkainen otti raamit voimauttavaan koulutukseen opinnollisesta kuntoutuksesta.

Oppiminen on arvo itsessään

Tehotaloudessa tuppaa unohtumaan, että kaiken opiskelun ei tarvitse tähdätä työmarkkinakelpoisuuteen. Oppiminen ilman suorituspaineita tai tavoitteita on yhtä arvokasta.

— Työllistymiseen tähtäävää koulutusta on runsaasti, ja sitä tarvitaan. Se ei kuitenkaan aina sovi niille, joilla on takanaan pitkäaikaistyöttömyyttä, sairauksia tai mielenterveysongelmia, Heidi Luukkainen perustelee.

Jollekulle jo ajatus työharjoittelusta on ylivoimainen. Opintien avaamiseen sopii opinnollinen kuntoutus, jossa aikuinen oppii tunnistamaan voimavarojaan ja mahdollisuuksiaan. Samalla hän rakentaa identiteettiään ja elämänhallintaansa.

Keskeistä menetelmässä ovat hitaus, osallistaminen ja käsillä tekeminen. Ne sisältyivät koulutusohjelmaan, jota Luukkainen toteutti Kiteen Evankelisella Opistolla kahden vuoden ajan. Rahoitus tuli Opetushallituksesta (OPH) ja raamit antoi kansanopistojen yhteinen Opiku-hanke. Toteutus kuitenkin kehiteltiin paikallisiin tarpeisiin.

Tunteet mukaan oppimiseen

Heidi Luukkaisen innoittaja on yhdysvaltalainen kasvatuspsykologi Jack Mezirow, joka sanoo, että oppimisessa ovat mukana tiedon lisäksi tunteet, kokemukset ja toiminta. Oppija voimautuu vapautuessaan vanhoista ajattelutavoistaan ja toimintamalleistaan.

— Voimaantuminen edellyttää oppijan omaa aktiivisuutta. Opettaja voi tukea sitä tarjoamalla sopivaa toimintaa sopivassa kontekstissa sekä luomalla myönteisen ja turvallisen oppimisympäristön, Luukkainen määrittelee.

Kiteellä kansanopisto on keskellä kylää, ja opistolle on totuttu menemään. Seurakunnan diakoniatyön ja työvoimatoimiston avulla opinnolliseen kuntoutukseen rekrytoitiin 12 hengen ryhmä, nelikymppisistä eläkeikäisiin.

— Ryhmän rooli on iso. Hyvää tuuria vai mitä, mutta ihmiset viihtyivät keskenään.

Oppiva ryhmä ei ole terapiaryhmä

Sen, jolle on lapsesta lähtien hoettu, että "eihän sinusta ikinä tule mitään", voi olla vaikea sisäistää rohkaisua "uskalla uskoa itseesi". Opinnolisessa kuntoutuksessa kunkin itseluottamus rakentui pajukoria punoessa ja olkia taivutellessa.

— Ja jos ruvetaan juttelemaan, onnistuu. Käsillä tehdessä oli mahdollista tarkastellas yhdessä kunkin elämää ongelmineen ja hyvine puolineen, Heidi Luukkainen sanoo.

Opettajan tehtävä on hienovaraisesti ohjailla oppivaa ryhmää, pitää se koossa ja kuunnella. Nekin ovat oppimisen asioita, miten jaetaan yhteiset askartelumateriaalit tai missä määrin kerrotaan omia ja kuunnellaan toisten huolia.

Osallistujien aktivointi on opinnollisessa kuntoutuksessa keskeistä. Vaikka yksin ei rohkenisi uusiin tilanteisiin, tutussa porukassa se onnistuu. Ulkopuolisen rahoituksen ansiosta Kiteellä saatiin ohjelmaan teatteriretkiä, liikuntapäiviä ja muuta toimintaa.

— Pari ryhmäläisistä on ilmoittautunut työkokeiluun, muutama on löytänyt uusia harrastuksi ja yksi päätti opiskella vertaistukihenkilöksi, Luukkainen listaa koulutuksen tuloksia.

Hän toivoo, että opinnollinen kuntoutus saisi pysyvän paikan kansanopistossa, sillä hankepohjaisuus uhkaa jatkuvuutta. Toistaiseksi hän rakentaa jatkoa hyödyntämällä omaa, monipuolista osaamistaan.

Alkuaan puutarhatieteestä valmistunut kasvatustieteilijä on sivuammatiltaan kauppapuutarhuri. Opistolla käynnistyy syyskuussa pihasuunnittelukurssi — ja mukaan on ilmoittautunut opiskelijoita myös opinnollisen kuntoutuksen ryhmästä.

— Paras palaute, jonka voi saada on, kun kylillä törmää opiskelijaan, joka kertoo, että "on tosi lysti ellää", Heidi Luukkainen sanoo.

Opinnolliseen kuntoutukseen tarvitaan

• ryhmä, joka on riittävän yhtenäinen taustaltaan ja ikäjakaumaltaan.
• aikaa ryhmähengen luomiseen, käsillä tekemiseen ja kokemusten jakamiseen puhumalla.
• avoimuutta jakaa kokemuksia ja purkaa omaa toimintaa kriittisestikin.
• vapaaehtoisuutta, sillä oppimiselle ei ole pakollisia tavoitteita kuten työvoimakoulutuksessa.
• osallistamista suunnittelusta lähtien.
• riittävä rahoitus, joka mahdollistaa maksuttomuuden ja voimaantumista edistävät retket.

Vinkit antoi opinnolliseen kuntoutukseen perehtynyt Kiteen Evankelisen Opiston opettaja Heidi Luukkainen.

Teksti ja kuva: Terhi Kouvo

Aiemmin Sivistyksessä:

Opiku vahvisti kansanopiston ja mielenterveystyön yhteyksiä

Julkaistu: 23.8.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »