Sivistys on vapaa-ajan uutinen

Pitkäjänteisyys auttaa yli uutiskynnyksen.

Aikuiskoulutuksella on Suomessa matala uutiskynnys, kun vertailukohteena on Baltian maat. Mutta sivistystyön aiheet löytyvät useammin vapaa-ajan osastolta kuin paraatisivuilta.

Miten saada julkisuutta, pähkäilee aikuiskoulutuksen viestijä. Korostaako sivistystyön yhteiskunnallista merkitystä, valittaako resurssipulaa vai herättääkö huomio erikoisilla kursseilla? Mille palstalle viestini sitten päätyy ja missä sävyssä?

Nämä kysymykset kiinnostavat myös suomalais-balttilaisen Learning Insights in Nordic Baltic Area -hankkeeseen osallistujia.

Alueellinen YLE uutisoi ahkerasti

Liian yksinoikoista on ainakin väittää, että aikuiskoulutus ei kiinnosta mediaa.

- Meillä on matala kynnys uutisointiin ja aikuiskoulutus on aihe siinä missä muutkin uutisaiheet, päällikkö Arja Airaksinen toteaa.

Hän luettelee YLE Pohjois-Karjalan viime aikojen aiheita: vuoden aikuisopiskelija, tietotekniikan opiskelu, aikuiskoulutuksen neuvontapalvelu AIVO, Lieksassa uudelleen aloittanut metsurikoulutus.

Airaksinen saa tiistaina 26. tammikuuta vieraikseen balttitoimittajia, joiden kokemus on toisenlainen.

Uutisen perusta työmarkkinoissa

Toimittaja Erika Fuks työskentelee liettualaisessa talousalan lehdessä Verslo zinios, Katrina Slisane taas Latvian valtakunnallisessa uutistoimistossa LETAssa.

- Aikuiskoulutuksen uutinen on meillä harvinainen, molemmat toteavat.

Julkaisukynnys ylittyy vain, jos uutinen koskee suoraan liike-elämää, ja joskus jos kyseessä on työttömille suunnattu, laaja ja ilmainen koulutusohjelma.

Fuksin mukaan huomiota pitäisi kiinnittää myös siihen, että aikuiskoulutus ei vaikuta vain työmarkkinoihin vaan koko yhteiskuntaan, ja perheiden elämään.

Slisane taas valittaa poliittikkojen puheiden ympäripyöreyttä.

- Meidän opetusministeriömme kyllä korostaa aikuiskoulutuksen tärkeyttä, mutta kansalaisille on täysin epäselvää, mitä sillä tarkoitetaan. Asioista pitäisi puhua konkreettisesti.

Unioni rahoittaa Viron aikuiskoulutusmediaa

Virossa aikuiskoulutuksella on omaa mediaa. Televisiotoimittaja Aivi Parjõen aikuiskoulutusohjelmaa Tagartargemand - "parempi myöhään kuin ei milloinkaan" - rahoittaa Euroopan unioni.

- Meillä on myös ilmainen, muutaman kerran vuodessa ilmestyvä aikakauslehti Õpitrepp eli opinportaat. Joka vuosi valittava Vuoden aikuisopiskelija pääsee esiin varsinaisessa uutismediassa, mutta eivät juuri muut aikuisopiskelun aiheet.

Joensuun seudun kansalaisopiston suunnittelijaopettaja Juha Pasanen ja Jyväskylän kansalaisopiston tiedottaja Ritva Palviainen myötäilevät YLEn Airaksisen arviota. Uutismedia on omaksunut aikuiskoulutuksen seurattaviin asioihinsa.

Uutinen pohjaa tiedottamiseen

Palviaisen mukaan tiedottajalla on oltava selkeä näkemys oman yhteisönsä arvoista ja päämääristä. Ihmisläheisyys vie vapaan sivistystyön aiheet kauas politiikan ja talouden palstoilta vapaa-ajan uutisiin, mutta on kansalaisopisto päässyt paraatisivullekin - heprean kurssilla.

- Mutta julkisuus tulee silti vain kovalla työllä. Sitä on rakennettava pitkäjänteisesti.

Juha Pasasen mukaan kansalliset ja EU-ohjelmat painottavat työmarkkinalähtöisyyttä ja se heijastuu mediassa.

- On meissä itsessämmekin vikaa. Emme aina viesti ennen kuin hädän hetkellä, kun toiminnan karsiminen uhkaa. Me olemme kuin ruisleipä tai lämpöinen pulla. Ei niitä hoksaa esitellä suurena ihmeenä - kunnes mainos nostaa esiin terveysvaikutukset!