Sivistystyö tahtoo mukaan koulutusviennin ytimeen

Veli-Pekka Niitamo johtaa vuoden 2011 alusta toiminnassa ollutta koulutusvientiklusteria.

Suomi takoo koulutuksesta uutta vientisampoa, mutta sivuuttaa vapaan sivistystyön strategiassaan. Sivistystyön kentällä on jo kuitenkin vientikokemusta ja halua sen jakoon.

Suomi toivoo koulutuksesta uutta vientimenestystä. Myötätuulta tavoitteelle antaa hallituksen viimevuotinen periaatepäätös panostaa koulutusvientiin.

Suomella kiire hyödyntää mainettaan

Suomen koulutusmaineen markkinointiarvo ei kuitenkaan kestä ikuisuuksiin. Shanghai kiilasi Suomen edelle viimevuotisissa Pisa-taulukoissa. Asiantuntijat varoittavat, että kansainvälinen kiinnostus suuntautuu muualle, jos suomalaiset eivät ymmärrä hyödyntää nykyistä nostetta.

Vientiä edistävä Finpro ryhtyikin viime keväänä keräämään halukkaita koulutusvientitoimijoita klusteriin. Future Learning Finland -klusterin tehtävänä on haistella globaaleja markkinatrendejä ja auttaa jäseniään tuotteistamaan koulutusosaamistaan.

Klusterin kokoonpanon perusteella vaikuttaisi, että viennin etunenässä ovat ammattikorkeakoulut, muut ammatillista koulutusta tarjoavat tahot sekä opetusteknologiaa kehittävät yritykset.

— Peruskoulutuksessa harjoittelukouluverkostomme on ainutlaatuinen. Toiseksi suomalaisella suurteollisuudella on perinteisesti tiiviit yhteydet toimialansa oppilaitoksiin, eli teollisuudenalojen koulutus vastaa usein hyvin työelämän tarpeita, klusteria johtava Veli-Pekka Niitamo erittelee Suomen kilpailuetuja.

Vapaa sivistystyö puuttuu kansallisesta strategiasta

Vapaan sivistystyön rooli kansallisessa strategiassa on vielä jäsentymätön. Toimiala ei vaikuttaisi olevan tuttu klusterillekaan, vaikka Niitamo muistaa kutsua sivistystyön toimijoita dialogiin klusterin kanssa yhteistyön mahdollisuuksista.

Sivistystyön kenttä on jo askeleen edellä: esimerkiksi monet toimialan oppilaitokset ovat mukana eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa, joissa aikuiskouluttajat jakavat hyviä käytäntöjään.

Mukaan suuriin rakenteisiin

Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen lukee kentällä olevan varovaista kiinnostusta edistää koulutusvientiä kansallisten tahojen kanssa. Nuottasen mukaan juuri KoL ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY), yhteistyössä opistojen kanssa, olisivat luontevat keskustelukumppanit vaikkapa juuri vientiklusterille.

— Sivistystyön vienti onnistuu vain, jos se on mukana viennin kansallisissa tukirakenteissa: tämän takia keskustelu on tervetullutta. Sivistystyön puuttuminen kansallisesta strategiasta on asia, joka seuraavan opetusministerin tulee korjata, Nuottanen linjaa.

Kansanopistoilla vientikokemusta ja kysyntää

Pohjoismaisella kansanopistomallilla on jo oma vientihistoriansa. Suomen Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs kertoo, että malli on osoittanut toimivuutensa erityisesti entisten siirtomaiden kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa. Ijäs lähtisi niin ikään mielellään mukaan laajempaan keskusteluun koulutusviennistä.

— Klusterille lähettäisin terveisiä, että uusi vapaan sivistystyön laki vahvistaa meidän kansainvälistä tehtäväämme, Ijäs kiteyttää.

Pääsihteeri kertoo myös, että useampi kiinalainen ja japanilainen delegaatio on ilmaissut kiinnostuksensa kansanopistojen institutionaalisesta epävirallisen oppimisen mallista.

— Esimerkiksi Japanissa kansanopistojen yhteisöllisyys ja uuden oppimispolun mahdollisuus olisi kuulemma juuri sitä, mitä koulutuskilpailusta syrjäytyvät miljoonat nuoret tarvitsisivat, Jyrki Ijäs kertoo.

Teksti ja kuva: Markus Palmén