Suomi näyttää suuntaa koulutuksen neljännellä tiellä

Ensimmäinen tie luotti vahvaan valtioon, toinen markkinoihin, kolmas näiden yhdistelmään. Neljännen tien koulutusfilosofia yhdistää edeltäjiensä parhaat puolet.

Koulutuspolitiikan 'neljäs tie' tarkoittaa koulutuksen toteuttamista paikallisesti, yhdessä aktiivisten kansalaisten kanssa. Koulutusguru Andy Hargreavesin mielestä suomalainen vapaa sivistystyö pohjustaa neljättä tietä kasvattamalla aktiiviseen kansalaisuuteen.  

Muistaako joku vielä termin 'kolmas tie'? Se oli kuumaa tavaraa 1990-luvun lopulla etenkin Blairin Isossa-Britanniassa ja Clintonin Yhdysvalloissa. Käsitteellä kuvailtiin oikeistolaisen ja vasemmistolaisen politiikan synteesiä, eräänlaista kompromissia markkinaliberalismin ja toisaalta vahvan valtion välillä.

Koulutuspolitiikan asiantuntija, professori Andy Hargreaves lanseerasi 'neljännen tien' käsitteen vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan The Fourth Way .

Yhdysvalloissa vaikuttava brittitutkija tarkastelee termiä nimenomaan koulutuspolitiikan näkökulmasta. Vaikka kyseessä on globaali ideaalimalli, on kiinnostavaa, että Hargreaves näkee Suomen peruskoulutusjärjestelmän jo saavuttaneen neljännen tien ihanteet.

Tärkeintä ovat paikallisuus ja yhteistyö

Neljännen tien filosofian ytimessä ovat hajautettu koulutuspoliittinen hallinto ja aktiivinen kansalaisuus. Hargreavesin unelmoimassa järjestelmässä opettajat, opiskelijat ja valtio puhaltavat yhteen hiileen.

Valtio ei tasapäistä eikä kontrolloi koulutusta kuoliaaksi vaan vetää väljät suuntaviivat ja luo taloudelliset edellytykset hyvälle opetukselle. Opettajat räätälöivät opetussuunnitelmat yhdessä vanhempien kanssa kunkin yhteisön tarpeiden mukaan.

Hargreavesin mukaan Suomen PISA-menestys johtuu nimenomaan neljännen tien periaatteisiin pohjaavasta peruskoulutuksesta. Vaikka koulumaailmamme jokaista yksityiskohtaa ei professorin lennokkaasta mallista täysin tunnistaisikaan, saattaa rinnastuksessa olla perää.

Entä toinen suomalainen menestystarina, vapaa sivistystyö? Sivistys tiedusteli Andy Hargreavesilta, millaista on neljännen tien mukainen aikuisoppiminen.

Vapaa sivistystyö luonnostaan neljännellä tiellä

— Vapaassa sivistystyössä on keskeinen neljännen tien elementti: kasvatustehtävä aktiiviseen kansalaisuuteen ja yhteisölliseen vaikuttamiseen. Tässä suhteessa se on jo nyt neljännen tien ytimessä, Hargreaves pohtii.

Myös opitun tunnustamisen käytännöt ovat Hargreavesin mallin mukaisia: opintohistorian huomioiminen aikuiskoulutuksessa johtaa yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan oppimiseen.

Sivistys on kasvustrategia ja elämäntapa

Professori penääkin lisää rahaa vapaalle sivistystyölle. Elinikäisen oppimisen tärkeyden korostaminen oli tärkeä osa kolmannen tien kilpailukyvyn politiikkaa. Nykyään monissa maissa kuitenkin rahoitusta liikenee lähinnä ammattikoulutukseen.  

On selvää, että elinikäinen oppiminen on professorille paljon muutakin kuin taloudellisen kilpailukyvyn strategia.

— Kyse on elämänasenteesta. Elinikäinen oppija on aloitteellinen, luova ja työskentelee yhteisen hyvän eteen. Neljäs tie kiteytyy juuri näissä ominaisuuksissa.

Sivistys tapasi professori Andy Hargreavesin toukokuussa Helsingissä suomalais-kanadalaisessa koulutusfoorumissa.

Teksti: Markus Palmén
Kuva: stock.xhng

Julkaistu: 2.8.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »