Tarinatanssi voimauttaa työyhteisön

Tanssija Riikka Lindström haluaa korostaa työyhteisön voimavaroja, ei ongelmia.

Kun kansalaisopisto palkkasi tanssija Riikka Lindströmin edistämään työyhteisön kulttuurihyvinvointia, taide ja opetus kohtasivat. Tanssijan työhön syntyi uusi metodi, tarinatanssi.

Riikka Lindström sai viime syksynä Pohjois-Karjalan taidetoimikunnalta pestin Joensuun kansalaisopistoon. Taidetoimikunta oli tarttunut opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hankkeeseen työllistää nuoria taiteilijoita. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaa voivat hyödyntää kunnat ja kolmas sektori.

Lindström oli juuri valmistunut Pohjois-Karjalan ammattiopistosta. Helsinkiläisnuorelle tanssi oli aina ollut tärkeä, mutta taideala ammattina tuntui epävarmalta. Sittemmin tiedotusopin ja teologian yliopisto-opinnot katkesivat välivuoteen Itä-Suomen liikuntaopistossa (ISLO). Se muutti suunnan kohti tanssitaiteen ammattilaisuutta.

Työhyvinvoinnin kyntämätön sarka

Riikka Lindströmin tehtäväksi kansalaisopistossa tuli "luoda innovatiivisia, kulttuuriin sitoutuvia ja kehollisia opetuskäytänteitä ja sisältöjä " ja edistää henkilöstön hyvinvointia.

Edessä oli ennen kyntämätön kulttuurihyvinvoinnin sarka.

— Aloitin pitämällä työhyvinvointiliikuntatunteja opettajille, ohjasin zumbaa, chi kungia, kehonhuoltoa ja luovaa tanssia, Lindström kertoo.

Hän keskusteli, osallistui ja kehitteli yhdessä opettajien ja eritoten apulaisrehtori Juha Pasasen kanssa.

— Fyysisyyden merkitys on valtaisa. Toiminnallisuutta ja kehollisuutta voi lisätä kaikessa opetuksessa, tanssija vakuuttaa.

Opistotyön ja työyhteisö toiminta ja luonne alkoivat valjeta. Lindström päätti tarkentaa kuvaa haastattelemalla opettajia.

Opettajat syvähaastatteluun

Kuuden päätoimisen ja kuuden tuntiopettajan jututtaminen teki tanssijaan vaikutuksen.

— Avoimuus, jolla ihmiset kuvasivat työtään ja tuntemuksiaan, kertoo paljon opistosta työyhteisönä. Arvostukseni aikuisopettajan työtä kohtaan kasvoi kohisten, hän toteaa.

Opettajat puhuivat työn arvoista ja tavoitteistaan. Haastattelijaa puhuttelivat kokemuksesta syntyneet konkreettiset tavat ja usein pienet eleet, joilla opettaja luo opiskelutilanteesta aidon kohtaamisen ja osoittaa opiskelijalle arvostusta.

Tarinat tanssiksi

Ihana tapa elää! -tanssiesitys alkaa musikaalin tavoin, energiaa ja hyvää tuulta puhkuen. Täältä tullaan uutta oppimaan!

Liikettä, tekstiä ja teatteria yhdistävä teos peilaa työyhteisön voimavaroja ja haasteita. Oppimisen ilo ja innostus kääntyvät kiireeksi, riittämättömyyden ja yksinäisyyden tunnoiksi. Lopulta kuitenkin löytyy ihmisten välinen aito yhteys ja tuki.

Haastatteluin koottu materiaali on muuttunut taiteelliseksi teokseksi. Palaute on vilpitöntä ja puhuttaa.

— Nostimme esiin ihmisen ja se saa aikaan oivalluksen: hei, minun tarinani on tärkeä! Yksikin kommentti oli, että fyysinen tanssi välittää tunnot paljastavammin kuin mitkään sanat, saatikka tilastot.

Taide kehittää yhteisöä

Riikka Lindström on löytänut tavan yhdistää tanssitaide ja yhteisön kehittäminen.

— Tarinateatteri on menetelmänä olemassa, mutta tarinatanssia en tiedä käytetyn. Aiomme kehittää konseptia lisäämällä työyhteisön jäsenten osallistumista.

Kolmihenkinen esiintyjäryhmä onkin valmis luomaan tanssitarinan muissakin oppilaitoksissa tai tuomaan valmiin esityksen keskustelujen pohjaksi.

Rikka Lindströmin pesti jatkuu kansalaisopistossa tanssinopettajana.

— Tulevaisuudesta en tarkkaan tiedä, mutta haluan olla yhteiskunnallinen tanssija, hän sanoo.

Teksti ja kuva: Sirkku Määttä

Ihana tapa elää! Tanssillinen tarina ihmisistä ja työstä. Työryhmä: Riikka Lindström (konsepti, ohjaus, haastattelut), Antti Marjakangas, Reeta Kaikumo.

Aiemmin Sivistyksessä:

Kansalaisopisto luo työhyvinvointitaidetta

Valittamalla paranee

Julkaistu: 30.5.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »