Mikä temperamentti, todetaan, kun kimpaantunut opiskelija paiskaa kirjan nurkkaan kesken oppitunnin. Temperamentti on oma tapa käyttäytyä ja reagoida. Osaamisesta, oppimishalusta, ammattitaidosta tai menestymisestä se ei kerro mitään.
Askelten kopinasta kuulee helposti, kuka kollegoista astuu opettajainhuoneeseen. Sekin tiedetään, kuka on unohtanut lehden auki pöydälle. Eikä epäilystäkään, kuka säntää viimeisenä kokoukseen.
Temperamentti on taipumus tai tyyli, joka selittää ihmisten erilaisuutta. Se perustuu yksilön biologiseen ja geneettiseen rakenteeseen.
Temperamentin osoituksena meihin jää muiden helposti tunnistettavissa olevia tavaramerkkejä, maneereita. Ne eivät silti kerro koko persoonasta.
Joskus ikuisella myöhästyjällä on taskussaan päivän parhaat ideat. Eikä reippain askelin töihin kiiruhtava välttämättä ole ahkerin ja aikaansaavin. Se, joka aina jättää kahvihuoneen epäjärjestykseen, on opetustilanteessa mitä järjestelmällisin.
Temperamentti kertoo, miten ihminen tekee sen, mitä hän tekee. Se ei selitä tekoja, motiiveja eikä tavoitteita sen paremmin kuin suorituksen tasoa tai suorittajan kykyjä.
Temperamenttiin kuuluu tapa reagoida omiin sisäisiin tiloihin. Joku menettää toimintakykynsä pienestäkin unenpuutteesta, toinen sietää pitkänkin valvomisen.
Kahvi on jälleen loppunut taukotilan keittimestä. Yksi nostaa metelin, toinen purkaa harminsa jupinaan ja kolmas ryhtyy keittämään lisää juomaa. Neljäs palaa asemiinsa ja kurkistaa hetken kuluttua, onko pannussa nyt tuoretta kahvia.
Pienet arkiset asiat saavat temperamenttierot esiin.
Tutkimusten mukaan yli puolet temperamenttipiirteistä periytyy. Synnynnäinen temperamentti näkyy tavoissa, mutta vuodet tuovat esiin uusia piirteitä. Samalla ihminen oppii hallitsemaan temperamenttiaan.
Niinpä kahvin loppumisesta jyrähtänyt tarttuukin lopulta kannuun ja pistää uuden pannullisen porisemaan.
Temperamentti koostuu useista piirteistä. Jokaisella on niitä kaikkia - joitakin vähemmän, toisia enemmän. Ominaisuuksien voimakkuus määrittää temperamentin.
Tilanne ratkaisee, onko jokin piirre myönteinen vai kielteinen. Temperamentilla on silti turha selittää huonoa käytöstä. Aikuinen hallitsee temperamenttinsa eikä päinvastoin.
Tutkijat ovat yksimielisiä keskeisistä temperamenttipiirteistä, kuten sensitiivisyydestä.
Aistiherkkää kivi kengässä hiertää sietämättömästi. Hän kuitenkin aistii nopeasti toisten tunnetilat ja on siksi usein sosiaalisesti lahjakas. Sensitiivinen on empaattinen mutta tulkitsee toisia turhankin herkästi.
Aktiivisuus tarkoittaa sitä voimaa, puhtia ja nopeutta, jolla ihminen toimii. Se näkyy esimerkiksi siinä, kuinka nopeasti ihminen syö tai puhuu. Sopeutuvuus ilmenee siinä, miten helposti ihminen omaksuu uutta ja vaihtaa toimintatapojaan.
Sinnikkyys on peräänantamattomuutta, joka parhaimmillaan auttaa suoriutumaan tehtävistä. Pahimmillaan se on jääräpäisyyttä.
Korkeasti häiriintyvällä on huono keskittymiskyky, joten hän keskeyttää helposti toimintansa ja reagoi uuteen ärsykkeeseen. Hän on kuitenkin tarkka havainnoimaan.
Rytmisyys tarkoittaa fysiologisten toimintojen säännöllisyyttä. Se, jolla on korkea rytmisyys, elää järjestelmällistä elämää.
Lähestyminen tai vetäytyminen kuvastaa, miten ihminen reagoi uuteen asiaan tai tilanteeseen. Joku ottaa ensimmäisen askeleen eteenpäin, toinen taaksepäin. Intensiivisyys taas viittaa voimaan, jolla ihminen ilmaisee tunteitaan ja mielialojaan. Tunteiden voimakkuutta se ei kuitenkaan kerro.
Synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, kulkeeko ihminen hymy huulilla vai mutrusuisena. Mielialakin on temperamenttipiirre.
Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Andres Rodriguez / Scan StockPhoto
Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. WSOY 2008.
Julkaistu: 23.3.2009 klo 7:00