Tieteellisen vuoropuhelun virittäjä

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran uusi puheenjohtaja on yliassistentti, dosentti Karin Filander Tampereelta.

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) tehtävä on tuoda tieteenalalle vaihtoehtoista, kestävän kehityksen mukaista ja kilpailua purkavaa ajattelua. Näin määrittelee tiedeseuran tuore puheenjohtaja, dosentti Karin Filander.

Filander sai puheenjohtajuuden seuran vuosikokouksessa helmikuussa, kun seuraa yhdeksän vuotta johtanut professori Anja Heikkinen halusi vetovastuun vaihtumista. Ensi hämmennyksessä Filander luonnehti edeltäjänsä kautta hieman "läkähdyttäväksi", mutta lupasi itsekin tarttua tarmokkaasti tehtäväänsä.

Yliopistolaitoksen nykyisessä mullistuksessa aikuiskasvatustieteilijät kuuluttavat turbokilpailun sijasta vuoropuhelua ja yhteistyötä.

— Yliopistoihin on pesiytynyt tieteen tekemiselle vieras "suuruuden ekonomia" ja pelkkää määrää korostava tulosajattelu. Tutkimusseuran tehtävä on osaltaan tuoda vaihtoehtoista, kilpailua purkavaa ajattelua, Heikkisen tavoin Tampereen yliopistossa työskentelevä Filander sanoo.

Hitaassa vauhdissa näkee paremmin

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) juhlavuonna 2010 puhuttiin paljon aikuiskasvatuksen tutkimuksesta. Keskustelu jatkuu.

Karin Filander odottaa tieteenalan tutkimuksen suuntautuvan arvoiltaan nykyistä enemmän kestävään kehitykseen.

— Toivon, että erilaisissa kehittämishankkeissa alan tutkijat, kehittäjät ja ammattilaiset salakuljettaisivat mukaan eri tavoin kestävän kehityksen näkökulman. Jatkuva kasvu ja toiminnan tehostaminen eivät välttämättä ole pitkällä tähtäyksellä järkeviä yhteisöille eivätkä yksilöille.

Aikuiskasvatustutkijoiden odottaisi siten pikemminkin jarruttavan kuin kiihdyttävän vauhtia. Näin Filanderin mielestä voitaisiin nähdä selvemmin se, mikä yleensä ottaen on järkevää. Uusi ei välttämättä aina ole parempaa kuin hyväksi havaittu vakiintunut käytäntö. 

— Toivon aikuiskasvattajien purkavan myös yksilöihin suuntautuvaa kovaa tulosajattelua, joka syyllistää monista ongelmista pelkästään yksilön eikä lainkaan yhteiskuntaa.

Yhteistyötä käytännön aikuiskasvatuksen kanssa

Karin Filander haluaa rakentaa ja pitää yllä yhteistyötä aikuiskasvatuksen ammattilaisiin. Erityisasemassa on ollut seuran perustamisesta lähtien Kansanvalistusseura. Yhteistyötä on konkreettista, osoittavat liki 50 teoksen Aikuiskasvatuksen vuosikirja -sarja, 30-vuotias Aikuiskasvatus-lehti ja vuosittaiset seminaarit.

Yhteistyötä tarvitaan myös muiden tieteiden harjoittajiin.

— Kun yliopistoihin rakennellaan yhä laajempia tutkinto-ohjelmia, voisivat tutkimusseuran tilaisuudet kerätä laajasti eri alojen tutkijoita ja kehittäjiä. Yhteinen kiinnostus aikuisuuden elämänvaiheisiin, aikuisuuden uudelleen määrittelyyn sekä kasvun, uusiutumisen, kehittämistyön ja koulutuksen kysymyksiin yhdistää, Filander uskoo.

Tutkimusseuralla on mahdollisuudet kehittää toimintaansa tähän suuntaan. Siihen kuuluu aktiiveja tutkijoita useimmista yliopistoista. Palkallisia työntekijöitä ei ole, vaan toiminta on jäsenten vapaaehtoistyön varassa.

Tuore puheenjohtaja haluaa mitoittaa omankin jaksamisensa mielekkäisiin rajoihin.

Näköpiirissä tutkijatapaaminen

Seuraavaan Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen Helsingin yliopistossa vuonna 2012 Karin Filander toivoo laajasti alan tutkimuksesta kiinnostuneita.

— Haaveilen rennosta tutkija-käytäntöyhteisöstä, joka voisi enenevässä määrin kiinnostaa myös opiskelijoita ja nuorta tutkijapolvea sekä alan ammattilaisia eri toimintakentiltä.

Kesäkuussa on luvassa Aikuiskasvatuksen kesätapaaminen Jyväskylän yliopistossa. Tilaisuudessa keskustellaan muun muassa jyväskyläläisten alan tutkijoiden virittämänä  aikuiskasvatuksen juhlavuoden 2010 opetuksista.

— Suurimpana uhkana pidänkin tieteellisen seuran kannalta kuppikuntaista lokeroitumista omiin ja samanmielisiin porukoihin. Tutkimusseuran tulisi pystyä laajasti houkuttelemaan erilaisia aikuisuuden elämänvaiheita ja elämäntiloja tutkivia heimoja.

Jotkut alan tutkijat pitävät aikuiskasvatusta pragmaattisena hyötytieteenä. Karin Filanderista näkemys on kummallinen.

— Kenen kannalta hyödyllisenä? Jos hyödyllisyys koskee aikuisväestön elämän peruskysymyksiä, ihmisen kasvua, itsekunnioitusta ja elämänhallintaa, julistautuminen pragmaattiseksi hyötytieteeksi on kannatettava ajatus, vaikka en tuollaista määritettä käyttäisikään.

Kissakaverien kanssa mökillä

Vuosien ajan tutkimusseuran hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana toiminut Karin Filander väläyttää kitsaasti yksityisyyttään. Hän paljastaa viihtyvänsä vapaa-aikanaan punaisessa mummonmökissä hämeenkyröläisissä maisemissa. Mökkiä ympäröivät mäkiset ja aaltoilevat peltomaisemat, ja lähellä on Pohjanlahti.

— Mielipuuhiani on tuijottaa tuleen samoin kuin leikkiä kahden kissakaverini kanssa. On ollut ilo katsella, miten kahden tyttökissan vihanpito on asteittain kehittynyt lämpimäksi ystävyydeksi, joka äityy välillä ravaamiseen ilman rajoja, hän kertoo.

Myös lukeminen rentouttaa tutkimusseuran puheenjohtajaa. Parhaiten tehtävään sopivat ruotsalaiset dekkarit ja venäläiset klassikot.

Teksti ja kuva: Anneli Kajanto

Julkaistu: 21.3.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »