Tiukka talous hankaloittaa palkitsemista

Lahja välittää kiitoksen.

Halua on, varaa ei. Siihen voisi tiivistää aikuisoppilaitosten palkitsemiskulttuurin. Talouskurista huolimatta opistot palkitsevat henkilöstöään, koska pitävät sen merkitystä kiistattomana.

— Tunnustuksen antaminen on tärkeä osa koko työyhteisön kehitystä, Tarja Lang sanoo. Hän on Espoon kaupungin työväenopiston rehtori, jonka alaisuudessa työskentelee 64 päätoimista työntekijää ja 650 tuntiopettajaa.

Tyypillisiä palkitsemisen perusteita ovat pitkä työura ja tutkinnon suorittaminen. Henkilökuntaa palkitaan rahallisesti, lahja-esineillä tai kunniamerkeillä. Alkio-opistossa koko 35-henkinen työjoukko saa vuosipäivien lisäksi lukukauden päätteeksi pienen lahjan, keväisin vaikkapa kukka-amppelin. Muutamana vuonna Korpilahdella jaettiin koko henkilöstölle pieni rahallinen lisä.

— Sitä pidettiin kannustavana. Se olisi hyvä väline, jos siihen olisi mahdollisuuksia, opiston rehtori Jorma Keränen sanoo.

Yhteinen syy juhlia

Keräsen kipparoimassa opistossa palkitseminen perustuu tasavertaisuuteen, ja yksittäisiä työntekijöitä muistetaan vuoron perään. Tunnustukselle on kuitenkin aina syy, hyvin tehty työ:

— Kunnianosoitukset on ansaittuja, Keränen sanoo.

Alkio-opistossa huomionosoitukset jaetaan joulu- ja kevätjuhlissa. Myös Tarja Lang pitää tärkeänä, että juhlitaan yhdessä:

— Palkitseminen on osa johtamista ja organisaation palautejärjestelmää, joten työntekijät palkitaan näyttävästi koko henkilöstön yhteisissä kehittämistapaamisissa tai pikkujouluillallisilla. Kaikkien on päästävä osalliseksi yhteisestä ilosta ja onnistumisista, hän sanoo.

Keskustelu lisää palkitsemisen tarvetta

Jorma Keräsellä on lähes 25 vuoden ura Alkio-opiston rehtorina. Hänen mukaansa yleinen suhtautuminen palkitsemiseen on vuosien aikana jonkin verran vaihdellut.

— Ritarikuntien merkkien hakeminen on saattanut vähän lisääntyä. Jossain vaiheessa sen arvostus ei ollut niin korkealla.

Tällä hetkellä ominaista palkitsemiskulttuurille on ristiriitaisuus. Tietoisuus palkitsemisesta on viime aikoina herännyt ja laajentunut, vaikka mahdollisuudet siihen ovat rajalliset. Osa palkitsemisen kaipuusta ja tarpeesta johtuu siitä, että aiheesta puhutaan julkisuudessa. Lang toteaa:

— Mielestäni trendi työntekijöiden rahalliselle palkitsemiskulttuurille on ainakin Espoossa laskeva taloudellisen tilanteen vuoksi.

Kiittäminen on ilmaista

Sanotaan, että vähiä varoja voi paisuttaa kekseliäisyydellä. Opistoissa se voi tarkoittaa sitä, että palkitsemisen käsitettä laajennetaan tarkoittamaan muun muassa työyhteisön hyvinvoinnin tukemista. Alkio-opistossa on käytössä kulttuuri- ja liikuntasetelit, Espoossa mahdollisuus päästä fyysistä kuntoa edistäville kuntoremonttiviikoille.

Puhdas palkitseminen, oli se sitten mitä tahansa, vaatii kuitenkin lähes tulkoon aina rahallisia resursseja.

— Olemme kovasti yrittäneet miettiä uudenlaisia palkitsemisen muotoja, mutta se ei ole helppoa ilman rahaa. Kannustaminen on enemmän sanoja, mikä sekään ei ole merkityksetöntä. Että muistaa kiittää, sitä pyrimme tekemään, Jorma Keränen toteaa.

Teksti: Johanna Laitinen
Kuva: Yong Hian Lim / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 24.5.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »