Tunne partnerisi, kansainvälistyjä!

Koulutussuunnittelija Minna Poutanen muistuttaa opiskelijoiden motivoinnin tärkeydestä.

Kansainvälisen hankkeen onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, jos kumppanit tutustuvat ensin kunnolla toisiinsa. Tuttuus antaa opettajille varmuutta ja innostaa opiskelijoita.

Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto aloitti hankkeensa vierailemalla norjalaisen ja liettualaisen kumppanin luona pariinkin otteeseen. Alkuvalmisteluille varattiin riittävästi aikaa.

— Lähdimme alkuun ihan omalla rahoituksella, vahvistaa koulutussuunnittelija Minna Poutanen.

Kun Vilnassa sijaitseva ammattikoulu ja lähellä Osloa toimiva kansanopisto olivat tulleet tutuiksi, oli aika ryhtyä opiskelemaan yhdessä. Hanke Shared visions 2009—2010 rikastaa opiskelija- ja opettajavaihdon avulla valokuvauksen ja tanssin oppimisympäristöä ja -menetelmiä.

Laki patistaa kansainvälisyyteen

Kahdenkymmenen viiden tuhannen euron hanketta tukee pohjoismainen Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelma.

— Kansainväliset valmiudet kuuluvat nykyisin ammattiosaamiseen ja opintomatkat opetusohjelmaan, Poutanen tiivistää.

Uusi vapaan sivistystyön laki määrittelee alan tavoitteeksi edistää kansainvälisyyttä. Se kirittää niitäkin oppilaitoksia, jotka tähän asti ovat pitäytyneet lähiympäristössä.

Euroopan aikuiskoulutusliiton (EAEA) ja Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) tiedottaja Johanni Larjanko kuitenkin toppuuttelee:

— Se että "me haluttaisiin tai meidän on pakko mennä ulkomaille" ei ole kestävä pohja. Kannattaa ajatella hyötynäkökulmasta.

Larjanko kehottaa miettimään ensin, mitä hankkeelta halutaan. Parasta on, jos se kytkeytyy oppilaitoksessa akuuttiin kehittämisen kohteeseen.

Kevytversio vasta-alkajille

Hyväksyttävä tavoitevaihtoehto on yksinkertainen kansainvälisen kokemuksen ja kontaktien hankkiminen. Mutta silloin ei kannata pyrkiä vaativiin tai laajoihin tavoitteisiin.

— Valmisteleva vierailu, aikuisopiskelijoiden liikkuvuus, asiantuntijavaihdot ja oppimiskumppanuudet ovat vasta-alkajan hanketyyppejä. Ne jo tuovat vaihtelua ja saavat katsomaan omaa toimintaa uusin silmin, Larjanko esittelee.

Myös Larjanko suosittelee kumppaneiden varmistamista:

— Eurooppalaiset kontaktiseminaarit ovat oiva väline partnerin hakuun. Myös EAEA auttaa pyydettäessä kumppanin löytämisessä ja hakee tarvittavia taustatietoja.

Eikä hankkeen kanssa kannata kiirehtiä: parasta on odottaa ja valita itselle sopiva aika ja paikka. Kyllä sen ehtii vielä!

Samoilla linjoilla Larjangon kanssa on Valkeakoski Opiston kielikouluttaja Johanna Garant. Hän painottaa viimeistä silausta eli hakemuksen hiontaa ja kunnollista kieliasua. Nordplus järjestää seminaareja hakemusten kirjoittamiseksi, Grundtvig-hankkeissa neuvoja saa Suomen kansallisesta toimistosta CIMOsta.

Työyhteisön tuki tarpeen

Larjangon mukaan kymmenen vuotta täyttävän Grundtvig-ohjelman historiassa on Suomessa nyt meneillään uusi suosion aalto.

— Ohjelman aloittivat aikaiset lähtijät, joista osa erikoistui hankkeiden toteuttajiksi, osa luopui huonojen kokemustensa vuoksi. Viisi vuotta sitten koettiin selvä piikki hakemuksissa, ja nyt uudet yhteistyön muodot, kuten opiskelijoille avatut työpajat ja asiantuntijavaihto innostavat.

Innostamista tarvitaan myös oppilaitoksissa: liian usein hankeihmiset saavat tehdä työn muiden töidensä ohella.

— Ja liian helposti uskotaan, että opiskelijat ilman muuta olisivat kiinnostuneita vierailuista, heitäkin on motivoitava! lisää Minna Poutanen.