Työsarkana media ja aikuiskasvatus

Kansanvalistusseuran tuore toiminnanjohtaja Tapio Kujala kuvaa itseään elinikäiseksi oppijaksi. Hänen työtään ovat media ja aikuiskasvatus.

Radion nuortenohjelmista koulutuksen pariin, sitten taas mediaan. Siinä Kujalan uran isot käänteet. Kansanvalistusseurassa media ja koulutus yhdistyvät.

Kaikissa työpaikoissaan hän on ollut muutoksen pyörteissä. Oletko muutosjohtaja?

— Koen, että olen kehitys- ja muutosjohtaja, ja paino on sanalla 'kehitys'. Muutokseen kuuluu saneeraus, mutta kehitys on positiivinen sana. Siinäkin voidaan heikkouksia heikentää ja vahvuuksia vahventaa.

Hippi perusti radiolinjan

Vuonna 1994 Tapio Kujala oli juuri vienyt Ylen valtakunnanohjelmissa läpi uudistuksen, jossa kehittynyt tekniikka mahdollisti äänitarkkailijoiden ammattikunnan työn radikaalin vähentämisen. Samoihin aikoihin Turun kristillinen opisto haki viestintälinjan kehittäjää. Kujala tarttui haasteeseen, olihan kansanopisto tuttu nuoruuden opiskeluvuodelta.

— Opisto oli hakenut Norjasta mallia radiolinjalle. Rehtori Martti Antola sanoi myöhemmin mietityn, voiko pitkätukkaiseen hippiin luottaa, mutta sain kuitenkin paikan.

Kujala loi koulutuslinjan ja rakennutti radiostudion, jota sittemmin laajennettiin televisioon ja verkkoon.

— Opin vision käytäntöön laittamisen ja sen, että kannattaa unelmoida suuria. Ihmisillä on yleensä hirveän suuri epäonnistumisen pelko, mikä estää muutoksia.

Kansanopistosta jäi hyvän ja modernin talon kuva. Vuoden koulutus ei Kujalan mielestä kuitenkaan riittänyt viestintälinjaksi. Elettiin ammattikorkeakoulujen syntyaikaa. Turun kristillinen opisto oli mukana Humakissa ja neuvotteli Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kanssa.

Projektina ammattikorkeakoulu

Kansanopiston viestintäkoulutus ja viittomakielen tulkkikoulutus siirrettiin Diakin Turun-yksikköön. Kujalasta tuli yksikön varajohtaja ja sitten johtaja. Oli vuosi 1999.

— Molemmat linjat toimivat edelleen, ja tyttäreni Elisa opiskelee viestintälinjalla. Vuoden alussa linja tosin siirrettiin Turun ammattikorkeakouluun.

Vauhti oli Diakissa kova. Kansanopistoon verrattuna resurssit olivat isot, mutta samalla investoitiin ja rakennettiin.

— Opin, että tykkään projektiluontoisesta työstä. Työyhteisö oli valtavan innostunut, siinä oli samanlaista sitoutumista kuin kansanopistossa, Kujala muistelee.

Verkosto vei takaisin Yleen

Viiden vuoden kuluttua Kujalalle tuli olo, että työ oli tehty. Ammattikorkeakoulun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat. Samoihin aikoihin Yle haki opetusohjelmien päällikköä.

— Tunsin ihmisiä, olin hyvin verkostoitunut viestintäalan toimijoihin, koska olin joutunut tekemään ammattikorkeaa tunnetuksi.

Kujala aloitti Ylen Opetuksen osaamiskeskuksen päällikkönä. Erotessaan tehtävästään viime vuoden lopussa hän oli Oppimisen ja tieteen osaamiskeskuksen päällikkö.

— Tulin vakiintuneeseen instituutioon. Uudet ideat otettiin lisärasitteena, työyhteisö oli muutosvastarintainen lukuisten organisaatiomuutosten vuoksi, Kujala sanoo suoraan.

Yleä vaivasi hänen mukaansa matriisiorganisaation hallitsemattomuus.

Opetusohjelmien suurhanke, Opettaja-tv, toteutettiin samaan aikaan, kun tieteen ja opetuksen budjetti putosi puoleen.

— Ylen aikani oli saneerauksen johtamista, vieläpä sellaisen saneerauksen jossa ei uskalleta tehdä päätöksiä. Opin, millaista johtaminen ei saa olla.

Toimittajilta tuli myönteinen opetus: monikanavaisuus hyväksyttiin ja kanavarajojen ylitettiin. Kujala oppi taloutta, saneerauksen ja hallinnon menettelyt ja käytännöt.

Opit hyötykäyttöön

Kansanvalistusseurassa Tapio Kujala on työskennellyt kolme viikkoa. Mitä haluat nyt oppia?

— En näe, että minun pitäisi oppia, tai toki opin, mutta ehkä minulla on jotain annettavaa. Haaste on siinä, mitä kansanvalistus tässä ajassa tarkoittaa, hän ruotii.

Kujala lainaa Aikuiskasvatus-tiedelehden toimituspäällikön Anneli Kajannon sanoja: "Miten kansanvalistusseuran menestyksekäs menneisyys käännetään tulevaisuuden voitoksi tai toivoksi."

Kujala ei vierasta sanoja "kansanvalistus" tai "sivistys". Kansanvalistusseuran ensimmäinen toiminnanjohtaja loi yksin kokonaisen liikkeen. Se kertoo, että suurten unelmat eivät aina vaadi toteutuakseen suuria resursseja.

Muutoksen suunnannäyttäjiksi Kujala nimeää Kansanvalistusseuran henkilöstön ja hallituksen.

— Ja sidosryhmäkentässä on alan osaamista. Mutta mitään esikuvia en osaa ajatella.

Pyydettäessä Tapio Kujala kääntää kalenteria viidellä vuodella eteenpäin. Missä Kansanvalistusseura silloin on?

— Olemme edelleen julkaisija ja kustannustalo, mutta teemme asioita yhä fokusoidummin ja tietoisemmin. Unelmoin siitä, että meillä voi olla kumppanuuksia koulutustoiminnassa ja työ on käännetty toiminnalliseksi ja taloudelliseksi hyväksi, hän visioi.

Oman alan vahva äänitorvi

Vapaan sivistystyön ammattimedia on Sivistys, jonka päätoimittajana Tapio Kujala toimii. Hänen mielestään lehdestä pitää kehittää vapaan sivistystyön äänitorvi.

— Sitä se onkin, mutta kentän pitäisi ymmärtää, mikä väline sillä on käytössään. Meidän täytyy miettiä kenelle Sivistystä tehdään ja miten se edistää vapaan sivistystyön asiaa, Kujala pohtii.

Lehden on hänen mukaansa kyettävä myös markkinoimaan vapaata sivistystyötä.

Teksti: Sirkku Määttä
Kuva: Anne Nisula

Aiemmin Sivistyksessä:

Tapio Kujala Kansanvalistusseuran johtoon

Julkaistu: 7.11.2011 klo 7:00

Keskustele aiheesta »