Työyhteisön kunto on alaistenkin vastuulla

Työyhteisövalmentaja Erkki Takatalon mukaan taitava esimies ei sanele vaan kyselee. - Enää johtaja ei voi olla ainoa, joka on oikeassa.

Kymmenissä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa henkilökuntaa valmentanut Erkki Takatalo uskoo, että työyhteisö on oman toimintansa paras kehittäjä. Jotta organisaatio voi menestyä, esimiehen ja alaisten on opittava kertomaan toiveistaan avoimesti.

— Johtajalla on toimivan työyhteisön rakentamisessa keskeinen rooli. Onnistuakseen hän tarvitsee kuitenkin alaistensa apua, työyhteisökouluttaja Erkki Takatalo muistuttaa.

Kentän kokemukset yksiin kansiin

Takatalo on seurannut sekä liike-elämää että vapaata sivistystyötä aitiopaikalta vuosien ajan.

Liike-elämän trendejä hän haistelee johtamiskoulutuksen koulutuspäällikkönä Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Kansalais- ja kansanopistojen arkeen mies taas on tutustunut pian päättyvässä Vapaan sivistystyön osaaminen ja pätevyys -ohjelmassa (VSOP). Se on vienyt hänet valmentamaan noin 60 opiston työyhteisöä eri puolilla maata.

Nyt kouluttaja on koonnut Toimiva työyhteisö -valmennustensa tärkeimmät opit kirjaksi. Sen keskeinen viesti on, että vaikka ulkopuoliset asiantuntijat voivat auttaa ristiriitojen ratkomisessa, ovat työyhteisöt itse työnsä parhaita kehittäjiä.

Kehityskeskustelusta kehityskuunteluksi

Näkemänsä ja kokemansa perusteella Erkki Takatalo vakuuttaa, että vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ei yleisesti ottaen ole suuria johtamisongelmia. Tekemistä riittää silti, sillä esimerkiksi opistofuusiot koettelevat työyhteisöjä.

— Alaisosaaminen ei ole lyönyt vieläkään läpi, eikä sitä osata hyödyntää riittävästi, hän harmittelee.

Taitava alainen osaa vaikuttaa työhönsä esimerkiksi siten, että hän kertoo esimiehelleen rohkeasti odotuksistaan. Rehtorin on vaikea onnistua esimiestyössään, jos työntekijä kaipaa pehmeää, keskustelevaa johtamista ja rehtori kuvittelee päinvastaista.

Takatalo kehottaa hyödyntämään kehityskeskustelut nykyistä paremmin. Viimeistään niiden aikana myös johtajan kannattaa ottaa toiveensa puheeksi.

— Kehityskeskustelun pitäisi olla oikeastaan kehityskuuntelua, sillä pätevät toimintamallit syntyvät dialogissa. Jotta dialogiin päästään, alaisten on kuitenkin voimaannuttava oman työnsä kehittäjiksi.

Esimieskorokkeet kumoon

Johtamiskoulutusten tarjonnassa työntekijöiden voimaantuminen näkyy välillisesti jo nyt.

— Johtajuus jaetaan tavallisesti kolmeen osaan: itsensä johtamiseen, muiden ihmisten johtamiseen ja asioiden johtamiseen. Viime aikoina etenkin itsensä johtaminen tuntuu korostuneen, Erkki Takatalo toteaa.

Taseiden ja lakipykälien lisäksi esimies tutustuu nyt itseensä, koska autoritaaristen yksinvaltiaspomojen aika on ohi. Työntekijät kaipaavat neuvottelevaa otetta. Se edellyttää, että esimies tiedostaa rajoitteensa ja astuu jalustaltaan työntekijöiden pariin.

— Johtaja ei voi enää johtaa, jolleivät alaiset suostu johdettaviksi. Sen ymmärtäminen on uuden johtajuuden ydin sekä liike-elämässä että vapaan sivistystyön organisaatioissa.

Ammattijohtajuus ei istu opistoon

Asiantuntijatehtävien lisäksi Takatalolla on omaa kokemusta sivistystyön johtamisesta. 1970—1980-lukujen vaihteessa hän toimi Jurvan kansalaisopiston rehtorina.

— Se ei tehnyt minusta kyynistä, vaan päinvastoin sai näkemään vapaan sivistystyön hohdon. Jotkut alaiseni olisivat ehkä kaivanneet vahvempaa johtamista, mutta silloin minua vei enemmän sivistystyön aate kuin operatiiviset asiat, hän hymähtää.

Nykyään on tavallista, että yritykselle palkataan ammattijohtaja. Mallia on ehdotettu myös sairaaloihin.

Takatalo toivoo, että suuntaus ei leviä sivistystyön oppilaitoksiin. Hän arvelee, että jollei rehtori ole myös opettaja, opiston arkitodellisuus saattaa jäädä teorian jalkoihin.

— Johtajalla on oltava herkkyyttä ymmärtää, mistä sivistystyön brändi syntyy. Siihen tarvitaan paitsi omaa kokemusta ja hyvää perustehtävän tuntemusta, myös pedagogista harrastuneisuutta.

Erkki Takatalon kirja Toimiva työyhteisö — Näkökulmia opistotyön kehittämiseen (Kansanvalistusseura) julkistetaan torstaina 9. joulukuuta Virtapiiri-seminaarissa Tampere-talossa.

Teksti: Johanna Ruhanen
Kuva: Sami Haapoja / Jyväskylän yliopisto

Aiemmin Sivistyksessä:

Tulokset jakoon PD-ohjelmasta

Julkaistu: 7.12.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »