Brändi kerää mainetta — hyvää tai kehnoa. Vapaan sivistystyön brändi syntyy työn monimuotoisuudesta, sanovat ahtaita muotteja kaihtavat aikuiskoulutuksen ammattilaiset.
Viime syksynä Brändikäs-kirjan julkaisseen Lisa Sounion syyksi tai ansioksi voi lukea sen, että brändäämisen opit tunkevat sinnekin, missä niitä on aiemmin vierastettu. Edes vapaa sivistystyö ei säästy velvollisuudelta muovata omaa sanomaansa ja tuotettaan muista erottuviksi. Sitä brändäys Sounion mukaan on.
— Nykyisellään kaikki koulutusalat Suomessa tarvitsevat brändäystä. Erottautuminen on tärkeää, brändiasiantuntija julistaa.
Vapaata sivistystyötä moititaan tämän tästä imagoltaan harmaaksi.
— On vaikea saada aikaan Lisa Sounion kuvaamaa kirkasta kuvaa, kun työmuotoja ja oppilaitoksia on niin monia ja toimintaa laidasta laitaan ja vauvasta vaariin. Tulokulmia on niin paljon, tuskailee Otavan Opiston rehtori Kaisa Lindström.
Vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuu vuosittain yli miljoona suomalaista, joten brändi on silti uskottava. Lindströmin mielestä toimialan monimuotoisuus onkin vahvuus, joka kannattaisi hyödyntää.
Ainakaan brändiä ei voi liimata päälle imagokuvin, vaan se lähtee sisällöstä ja toiminnasta.
— Pitää uskoa siihen, mitä tekee ja tehdä täysillä niitä asioita, joihin uskoo, kansanopistoa johtava Lindström sanoo.
Otavan Opistossa uskotaan verkko-oppimiseen.
— Oppijan tarpeet ja elämäntilanne sekä joustavat ja tuoreet toimintatavat yhdistyvät. Jos saamme yöllä opiskelevan kotiäidin tai paniikkihäiriöistä kärsivän nuoren kiinni opintoihin, grundvigilaiset ajatukset ovat elävää elämää ja elävää sanaa, Kaisa Lindström kuvaa.
Hämeenlinnalaisessa Vanajaveden Opistossa taas on huomattu, että salaattikulhon sorvaaminen puukappaleesta vie kyllä aikaa mutta on myös palkitsevaa. Siksi kansalaisopisto profiloituu hitaan elämän mielikuvilla.
— Meillä vallitsee oppimisrauha kaiken teho- ja tulosyhteiskunnan touhotuksen vastapainoksi, eli hidas elämä, rehtori Pirkko Tanskanen purkaa johtamansa kansalaisopiston brändiä.
Opiston tiedottaja Mikko Itävaara valittelee, että kansalaisopistoista tuppaa välittymään pölyinen mielikuva. Lehdistö vielä vahvistaa sitä valitsemalla juttuihinsa kuvia, jotka viittaavat menneisyyteen.
— Puuhastelun sijaan opiston on välitettävä kuvaa laadukkaasta opiskelusta, hän sanoo.
Ja on mentävä sinne, missä asiakkaat viettävät aikaansa — verkkoon. Niinpä slow lifen kauppa käy opiston omilla verkkosivuilla, sähköisissä tapahtumakalentereissa ja Facebook-ryhmässä.
Löydä oma juttusi. Viesti kiehtovasti. Kerro mielenkiintoisesti. Lisää kuvia. Taustoita. Yhdistä visuaalisuutta, sävyjä ja faktoja. Välitä asiasi erottautumalla.
Näin aikuiskouluttaja kiillottaa brändinsä brändiasiantuntija Lisa Sounion opeilla. Brändin ainekset ovat kouluttajan olemuksessa, tyylissä, eleissä, sanoissa, tarinoissa, esiintymistavassa ja teoissa.
Asiantuntijoiden yleinen harha on Sounion mukaan usko siihen, että sisällön osaaminen riittää erottautumiseen. Eipä riitä. Hyvä kouluttaja välittää asiansa luovasti niin, että kuulijaa muistaa keskeiset asiat, sävyt ja esimerkit.
— Tee itsestäsi ja opetuksestasi legenda, Sounio kannustaa.
Ensi askel on tutustua itseensä ja tunnistaa asiat, jotka herättävät kiinnostuksen muissa. Filosofi Esa Saarinen on esimerkiksi luonut brändinsä välittämällä erotiikan sanomaa värikkäin asustein, sisällön uskottavuudesta tinkimättä.
Teksti: Maria Wan
Kuva: Andres Rodriguez Scandinavian StockPhoto
Lisa Sounio: Brändikäs. Talentum 2010.
Julkaistu: 11.4.2011 klo 7:00