— Jos opettajat innostuvat, keikkaa voi olla edessä muuallakin, vapaan sivistystyön valituskuoroa valmisteleva Merja Snellman kertoo.
Toisin kuin usein väitetään, moni asia kohenee valittamalla, kunhan purnaa taiten. Pirkanmaalla vapaan sivistystyön valituskuoro valmistautuu kajauttamaan ilmoille opettajien työhuolet.
Tampereella tehdään valittamisesta yhteisötaidetta työhyvinvoinnin nimissä. Alkavan viikon perjantaina veisaa opettajuuden murheista liki kolmikymmenpäinen naisvoittoinen joukko, vapaan sivistystyön ensimmäinen valituskuoro.
Kuoroesitys valmistuu työpajassa, jonka järjestää on Pirkanmaan oppiva vapaa sivistystyö -verkostohanke. Siihen kuuluu yhdeksän oppilaitosta: kansalaisopistoja, kansanopistoja ja kesäyliopisto.
Idea valituskuorosta syntyi hankkeen ohjausryhmässä.
— Asiat on voitava sanoa ääneen ja on tultava kuulluksi: jos työssä on jokin häiritsevä epäkohta, siihen on puututtava. Työhyvinvointia lisää, kun asioihin pystyy vaikuttamaan, projektisuunnittelija Merja Snellman sanoo.
Vapaassa sivistystyössä valituskuoro on lajinsa ensimmäinen, mutta maailmalla niitä on toteutettu lukuisia. Liikkeen aloittivat suomalaistaiteilijat Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen Birminghamissa vuonna 2006. Tampereen valituskuoro-työpaja järjestään Osaava opettaja -koulutuksessa.
Valituskuoron esitys on purnauksen jalostettu muoto.
— Yksittäinenkin opettaja saa äänensä kuuluviin sanoituksessa, mukana on huumoria ja heittäytymistä mutta myös tärkeää asiaa, Oriveden Opistossa työskentelevä Snellman sanoo.
Kuoro tarjoaa myös vertaistukea, jonka tarve nousi esiin hanketta edeltäneessä osaamiskartoituksessa. Erityisesti jakamisen paikkoja kaipaa tuntiopettajat, joita Pirkanmaallakin on iso osa oppilaitosten henkilökunnasta.
Työpajan järjestäjät pyysivät osallistujilta valituksia etukäteen. Tuntiopettajien huolet ovat ennenkin kuultuja:
Opetuksen suunnittelusta ei makseta. Työt pitää tehdä omilla välineillä. Oikeudet ovat heikommat kuin päätoimisilla. Tiedottaminen takkuilee. Ei ole mahdollisuutta osallistua täydennyskoulutukseen. Kurssien toteutuminen huolestuttaa.
Erityisen kuormittaviksi tuntiopettajat kokevat pätkätyöt ja pysyvän työyhteisön puutteen. Työhyvinvointipäivän kouluttaja, Työterveyslaitoksen psykologi Eeva-Marja Tervala sanoo, että kun epävarmat työolot haastavat työssä jaksamisen, on tärkeä vaalia sitä, mikä auttaa jaksamaan.
— Omissa valinnoissa onkin hyvä pohtia, mitkä asiat ovat itselle ensisijaisia ja mistä taas on valmis luopumaan. Toisinaan tarvitaan kompromisseja ja luovia ratkaisuja.
Pirkanmaan oppiva vapaa sivistystyö -hanke painottuukin seuraavalla kaudella tuntiopettajien hyvinvointiin.
Jupista, marista, marmattaa, urputtaa, nurista tai napista voi rakentavasti tai tuhoavasti. Eeva-Marja Tervalan mukaan asiallinen, avoin ja perusteltu kritiikki sopii asioiden kehittämiseen.
Omien odotusten realistisuus on hyvä lähtökohta. Lisäksi tarvitaan kärsivällisyyttä, kompromisseja ja vuoropuhelua.
— Kuunteleminen ja asian hahmottaminen eri toimijoiden näkökulmista auttaa paremmin ymmärtämään, miksi joitain kehittämiskohteita ei heti voida kehittää. Yhtä tärkeää on oivaltaa, mitä itse voisi tehdä asioiden kohentamiseksi, psykologi sanoo.
Pirkanmaan oppiva vapaa sivistystyö -hankkeessa ovat mukana Hämeenkyrön kansalaisopisto, Karkun evankelinen opisto, Oriveden Opisto, Oriveden seudun kansalaisopisto, Sara Hildén -akatemia, Taito Pirkanmaa ry, Tampereen kesäyliopisto, Voionmaan opisto ja Ylöjärven työväenopisto. Sitä rahoittaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.
Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Oriveden Opisto
Julkaistu: 21.2.2011 klo 7:00