Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Vapaaehtoistoiminta on vapaan sivistystyön ominta

Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun pelastuskoira etsintäharjoituksessa.

Punaisen Ristin vapaaehtoisen pelastuspalvelun pelastuskoira etsintäharjoituksessa.

Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi alkoi, Euroopan neuvoston päätöksellä. — Vapaaehtoisuus on tulevaisuuden trendi, uskoo kirkon piirissä pitkään kouluttajana toiminut Tytti Pietilä.

Pietilä vastaa Koulutuskeskus Agricolassa luottamusmieskoulutuksesta. Hänen vainuaan on uskominen, vaikka vapaassa sivistystyössä vapaaehtoisuus on sisään rakentunut kansalaisaktiivisuuden ominaisuus, on ollut ja on. Ilman sitä vapaa sivistystyö olisi ohutta ja hengetöntä.

Sivistysliitto Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju pohtii hiljattain ilmestyneessä kirjassaan Puheenvuoro kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta vapaaehtoispanoksen uusjakoa ja järkevöittämistä. Hän näkee erisuuntaisia trendejä: suurissa ja perinteisissä järjestöissä vapaaehtoistoiminnasta pakoilun ja uusien yhdistysten vinhan kasvun.

Kuntien talousahdinko ja henkilöstövaje vievät väistämättä vastuuta yhä enemmän vapaaehtoisille:

— Harmaat pantterit ovat valtava voimavara tulevien vuosien vapaaehtoistoiminnassa, Harju ennustaa.

Tukihenkilötoimintaa maaseudulle

Esimerkkinä Harjun mainitsemasta toiminnasta on Maaseudun Sivistysliiton (MSL) vuonna 1996 käynnistämä maaseudun tukihenkilötoiminta. Sen ansiosta maaseudulla on nyt noin 230 tukityöhön koulutettua vapaaehtoista. Heillä on aikaa ja halua olla rinnalla kulkijoina ja kuuntelijoina elämän pulmatilanteissa.

Toiminta on osoittanut huutavan tarpeensa.

— Viime vuonna tukikontakteja oli 3 600. Kolmannes ongelmista koski ihmissuhteita, ja suurimpia yksittäisiä ongelmia ovat sairaudet ja yksinäisyys, tukitoiminnan koordinaattori Eija Sipiläinen kertoo.

Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella ylläpidettävä maaseudun tukihenkilöverkko on järjestäytynyt alueellisesti.

Alkavana vuonna MSL panostaa myös anoppi-miniäsuhteisiin ja sisarsuhteisiin, joita rasittavat erityisesti maatilojen sukupolvenvaihdokset. Vuonna 2011 järjestetään useita perus- ja jatkokursseja.

— Ongelmana on nuorien tukihenkilöiden saanti. Väki vanhenee ja maatalousyrittäjä ei työkuormaltaan enää muuta jaksa, Sipiläinen murehtii.

Vapaaehtoistoiminnan arvo

Kuinka valtava on vapaaehtoistoiminnan kansantaloudellinen arvo, sitä ei kukaan oikein osaa arvioida. OK-opintokeskus pyrkii meneillään olevalla tutkimuksella pääsemään käsiksi talouden suureisiin.

Teemavuoden koulutuksissaan OK paneutuu vapaaehtoisten johtamiseen, kouluttamiseen ja ohjaamiseen, toimintamuotojen kehittämiseen ja sopimuskysymyksiin.

— Järjestämme siis koulutusta, joka on yhteistä kaikelle vapaaehtoistoiminnalle. Uudet ideat saadaan näin käyttöön ja kokemukset jaetuiksi järjestöissä, toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen sanoo.

Opintokeskuksen noin 60 jäsenjärjestön ylläpitämä kansalaistoiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistoimintaan. Järjestöt kouluttavat sen kautta kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia moninaisiin tehtäviin: meripelastajista omaishoitajiin ja vanhempien puhelinneuvojista kriisipalvelutyöntekijöihin.

Luontevin työmuoto on koulutus

Muidenkin opintokeskusten luonteva panos vapaaehtoistoiminnan teemavuoteen on oman toiminnan ydin, koulutus.

Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus ViSio julkaisi syksyllä 2010 oppaan 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan. Se järjestää koulutusta vapaaehtoistyön organisoimisesta ja pitää yhdessä teemavuotta koordinoivan Kansalaisareenan kanssa vapaaehtoistoiminnan seminaarin Helsingissä maaliskuun alussa.

— Teemavuosi merkitsee meille jatkumoa. Se auttaa tekemään omaa toimintaa tunnetuksi ja verkostoitumaan, sanoo opintojohtaja Ville Ylikahri.

Vaikka teemavuosia tulee ja menee, niillä on Ylikahrin mielestä oma merkityksensä asioiden esiin nostajina. Yhteiskunnan muutoksessa on tärkeää kuitenkin toiminnan pitkäjänteisyys.

Valppaita toimijoita työpaikoille

Pitkäjänteisyydestä on hyvänä esimerkkinä TJS Opintokeskuksen toiminta työpaikkakiusaamisen tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. TJS kouluttaa sitä varten vapaaehtoisia, eli työsuojeluvaltuutettuja ja luottamusmiehiä.

Kulttuurisihteeri Inka Ukkola näkee Ylikahrin tavoin teemavuoden arvon asioiden esiin nostajana:

— Jotkut kansalaiset alkavat kyllästyä rahan ja tavaran perässä juoksemiseen, ja etenkin moni nuori etsii elämäänsä muunlaista mielekkyyttä. Teemavuosi nostaa heidän näkyvilleen vapaaehtoistoiminnan tarjoamia vaihtoehtoja, hän sanoo.

Teksti: Anneli Kajanto
Kuva: Sari Parjanen / Suomen Punainen Risti

Aiemmin Sivistyksessä:

OK selvittää vapaaehtoistoiminnan arvon

OK vahvistaa jäsensiteitään koulutushankkeilla

Johtajuus tärkeää myös vapaaehtoistyössä

Julkaistu: 3.1.2011 klo 7:00

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille

Keskustele aiheesta »