Vapaan sivistystyön tuki ja jyrä

Marita Savola on tehnyt pitkän uran vapaan sivistystyön kehittäjänä.

Hän on osaava ja määrätietoinen, jyräämiseen asti. Hän arvostaa vapaata sivistystyötä ja on perehtynyt eri oppilaitosmuotojen kysymyksiin. Hän on puhelias, jopa vuolassanainen.

Vapaan sivistystyön vaikuttajat antavat tunnustusta Marita Savolalle, joka jättää työnsä kesäkuun lopussa ja jää syksyllä eläkkeelle. Runsaan kymmenen vuoden työstä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) aikuiskoulutusyksiön johdossa satelee kehuja ja kiitoksia.

Ensi alkuun epäilyksenalainen

Marita Savola tuli vuonna 1998 aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön hallintoon korkeakoulu- ja tiedepolitiikan puolelta. Hänellä oli pitkä työkokemus opetusministeriössä, mutta vapaalle sivistystyölle hän oli uusi tuttavuus.

Alkuun Savolan tausta saattoi epäilyttää alan toimijoita. Aiemmin asioita oli hoidettu sellaisten virkamiesten kanssa, joilla oli kenttäkokemusta. Heitä olivat Olavi Alkio ministeriössä sekä Kosti Huuhka, Paavo Kuosmanen ja Mauri E. Virtanen Kouluhallituksessa.

Enää epäilyjä ei taida muistaa kukaan. Sen sijaan kysytään, miten asiat hoituvat vastedes, ilman Savolaa.

Toimialan kehittäjä

Valkeakoski-opiston rehtori Juha Sihvonen on tehnyt Marita Savolan kanssa yhteistyötä 1990-luvulta lähtien. Hän nostaa Savolan-kauden suurimmaksi saavutukseksi vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (KEHO).

— Se on tärkein uudistus sitten 1970-luvun aikuiskoulutuskomitean. Ilman Maritaa ohjelmaa ei olisi. Aikataulut pitivät, vaikka hänen työtahtinsa tuntui epäinhimillisen kovalta.

Sihvosen mukaan Savola on pitänyt esillä vapaan sivistystyön kehittämistarpeita, vaikka hänen tehtävänsä ovat kattaneet koko aikuiskoulutuksen. Työote on ollut räiskyvä, mutta aina tuloksiin pyrkivä.

Epäsovinnainen virkamies

Työväen Sivistysliiton (TSL) pääsihteerin Jorma Turusen ensimmäinen yhteistyöhanke Savolan kanssa oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikuiskoulutuskonferenssi Turussa syksyllä 1999. Se onnistui erinomaisesti.

— Savola on pystynyt tukemaan ja resursoimaan monia vapaan sivistystyön alueita. Puhelias, mutta olennaisuudet näkevät ja epäsovinnainen virkamies, Turunen arvioi.

Suomen kesäyliopistojen pääsihteeri Mika Nirvi on "veivannut yhtä sun toista asiaa Maritan ja hänen kollegojensa kanssa" vuodesta 1999. Yhteistyö on sujunut hienosti.

— Marita on pitänyt vapaan sivistystyön puolta aikuiskoulutuksen tyrskeissä. Hän on suvereenisti asiat hallitseva johtaja, hänellä on erinomainen huumorintaju ja tilanneäly.

Humoristi omaa luokkaansa

Kansalaisopistojen Liiton (KoL) puheenjohtajan Liisa Vornasen tuntemus Savolasta kertynyt yksikköhintoja koskevissa neuvotteluissa ja KEHO-prosessissa. Savola on ajanut vapaan sivistystyön asiaa määrätietoisesti ja lujaotteisesti.

— Huikea asiantuntemus ja huumori omaa luokkaansa. Asiat ja perustelut tulevat Maritan suusta kuin nauhalta: tiedostot päässä ovat hyvässä järjestyksessä ja hakukone toimii, Vornanen luonnehtii.

Liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen tapasi Savolan ensi kerran viime helmikuussa, mutta legendaarinen maine oli kiirinyt hänen korviinsa jo aiemmin.

— Moni asia makaisi kentällä hullummin, ellei Marita olisi ollut niitä jyräämässä ja vahtimassa. Hän on oivallinen esimerkki siitä, miten ihminen voi olla vahva ja arvostettu virkamies menettämättä naisellisuuttaan itsessään tai muuttumatta "hyväksi jätkäksi".

Asiantuntija ja rakentaja

Opintokeskusten uuden polven naisjohtajat kiittelevät Marita Savolaa asiantuntemuksesta ja luottamusta rakentavasta työtavasta.

— Savola on ollut työstämässä vapaan sivistystyön edellytysten parantamista. Hänen eläkkeelle lähtönsä myötä virkamieskentältä poistuu paljon tämän työn tietoutta ja arvostusta. Hänen työotteensa on ollut avoin ja konkretiaa tavoitteleva, sanoo Kansallisen Sivistysliiton pääsihteeri Annika Kokko.

OK-opintokeskuksen toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen tutustui Savolaan vuonna 1997 toimiessaan yliopettajana Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa.

— Silloin totesin, että Savola osaa ennakoida tulevaisuuden tarpeita. Nyt olen todennut, että hän osaa oikein argumentein puolustaa vapaata sivistystyötä erilaisissa poliittisissa ja taloudellisissa tilanteissa.

Pehkonen lisää Savolan ansioihin vielä laajat verkostot sekä näkemyksen ja kokemuksen, joita on roppakaupalla.

Utelias kansansivistäjä

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) puheenjohtaja Aaro Harju sanoo, että Marita Savola on arvostanut vapaata sivistystyötä ja sen toimijoita.

— Hän on ymmärtänyt työmuodon merkityksen ihmisille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Hän on ollut tavattoman sitoutunut, ahkera ja aikaansaapa. Hänellä on ollut virkamiestaitoa ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin.

Svenska Studiecentralenin rehtori Björn Wallén pitää Savolan vahvuuksia kansansivistäjän ominaisuuksina.

— Niitä ovat kyky mahdollistaa vuorovaikutusta ja dialogia eri toimijoiden kesken, oma vankka osaaminen ja työnäky, uteliaisuus uuteen. Olen myös arvostanut korkealle Maritan ymmärrystä ruotsinkielistä ja pohjoismaista sivistystyötä kohtaan.

Savolan työpanos on ollut mittava ja työote laaja-alainen, sanoo toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski Suomen Setlementtiliitosta.

— Ei ihme, että hiukan vavisten nyt odotetaan, mitä hänen jälkeensä. Erityisenä ansiona pidän sitä, että hän on käytännössä toteuttanut hallinnon avoimuutta: järjestöt on otettu mukaan vapaan sivistystyön kehittämiseen.

Penkkiurheilija pesäpallokatsomossa

Kollegat vapaasta sivistystyöstä toivottavat Marita Savolalle antoisia eläkevuosia. Muutama haastateltava muistaa Savolan kiinnostuksen pesäpalloon. Etelä-Pohjanmaan järviseudun kasvatin suosikkijoukkue on luonnollisesti Vimpelin Veto, josta on puhuttu monien kokousten aluksi ja lopuksi.

Veto on hurjassa iskussa ja sillä on hyvät mahdollisuudet voittaa suomenmestaruus 45 kuivan vuoden jälkeen. Se olisi komea alku Marita Savolan eläkevuosille.

Teksti: Pekka Sallila
Kuva: Mikko Käkelä / OKM