Verkottuja Suomessa ja Euroopassa

Hän on taitava verkostoituja, aina helposti lähestyttävä ja vahvimmillaan kansainvälisessä toiminnassa. Tosin häneltä saatettiin odottaa vieläkin enemmän tarmoa ja paneutumista linja- ja periaatekysymyksiin.

Työtoverit ja yhteistyökumppanit katsovat, että Vapaan sivistysyön yhteisjärjestön (VSY) eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius onnistui hyvin tuuliseksi tiedetyllä paikallaan. Erikoisen tyytyväisiä hänen työhönsä on oltu Sivistyksen saamien arvioiden perusteella kansalaisopistojen piirissä.

Sirelius oli yhteisjärjestön pääsihteerinä vuosina 2003—2011. Sitä ennen hän hoiti kahdeksan vuoden ajan vastaavaa tehtävää silloisessa Kansalais- ja työväenopistojen liitossa (KTOL).

Tausta kansalaisopistoissa

Valinta pääsihteeriksi ei ollut läpihuutojuttu syksyllä 2003. Eeva-Inkeri Sireliuksen tyylipuhdas kansalaisopistotausta epäilytti muiden oppilaitosmuotojen edustajia.

— KTOL teki puheenjohtaja Mauri Tammelan johdolla hartiavoimin työtä Sireliuksen puolesta. Valinnan jälkeen hän otti tehtävän hoitoonsa tarmokkaasti ja päättäväisesti, kertoo nykyisen Kansalaisopistojen liiton (KoL) puheenjohtaja Liisa Vornanen.

Vastustuksen takana olivat järjestöjen edunvalvonnan linjariidat, erityisesti erimielisyys niin kutsuttujen suuntaviivaopintojen suunnittelusta.

Lahtelainen Ville Marjomäki valmisteli 1990-luvun lopussa suuntaviivoja silloisen opetusministeriön (OPM) työryhmän puheenjohtajana. Hän on toiminut sekä Suomen Kansanopistoyhdistyksen että VSY:n puheenjohtajana.

— Sirelius edusti kantaa, joka ei selvästikään sisäistänyt suuntaviiva-ajattelua, eikä hän ollut tässä suhteessa suinkaan yksin KTOL:ssa. Hän toi ajattelutapansa mukanaan uuteen tehtäväänsä, Marjomäki sanoo.

Tarmokas ja hauska

Vapaan sivistystyön vaikuttajat kehuvat yksissä tuumin Eeva-Inkeri Sireliuksen yhteistyöhakuista työtapaa.

— Hän on verkostoituja ja sosiaalisesti taitava. Miellyttävä ihminen, jonka kanssa on helppo ottaa kontaktia ja johon on helppo tutustua, sanoo Aaro Harju, yhteisjärjestön puheenjohtaja vuosina 2007—2010.

Harju kuvaa Sireliuksen tyyliä enemmän amerikkalaiseksi kuin suomalaiseksi.

Suomen kesäyliopistojen yhdistyksen pääsihteeri Mika Nirvi teki yhteistyötä Sireliuksen kanssa yli vuosikymmenen ajan. Hän luonnehtii sivistystyön kollegaansa sanoilla 'verkostoituja, 'sosiaalinen' ja 'sujuva esiintyjä'.

— Napakka, aikaansaava ja tarmokas. Pitää aina lupauksensa. Hauska, kuvailee puolestaan Maaseudun Sivistysliiton (MSL) toiminnanjohtaja Paula Yliselä, joka tutustui Sireliukseen 1980-luvulla naisten johtamiskoulutuksessa.

Liisa Vornanen puolestaan kiittelee Eeva-Inkeri Sireliusta vahvoilla vertauskuvilla: vapaan sivistystyön Grand Old Lady ja kummitäti.

Hieman altis konflikteille

Myös Ville Marjomäki kehuu Sireliuksen avoimuutta ja helppoa lähestyttävyyttä. Kumpaakin ominaisuutta tarvitaan yhteisjärjestön johtamisessa. Tosin, hän lisää, Sirelius pitää tiukasti kiinni omista käsityksistään.

— Tämän takia hän on ehkä hieman altis myös konflikteille, Marjomäki kuvailee pitkän kokemuksen pohjalta.

Joissakin yhteyksissä pääsihteerin tapa valmistella laajoja tai periaatteellisia asioita olisi Marjomäen mielestä voinut olla vieläkin perusteellisempi sekä enemmän kysymyksiä avaava ja pohtiva.

— Jäsenjärjestöjen kantojen sovittaminen ehkä menetti tässä suhteessa jotakin.

Energinen impulsiivisuuteen saakka

Aikuiskoulutuksen oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) Suomen-koordinaattori Pirkko Sartoneva tuntee Eeva-Inkeri Sireliuksen esimiehenä pitkältä ajalta, KTOL:n vuosiltaan saakka. Yhteistyö sujui kautta vuosien mainiosti.

Sartoneva kiittelee Sireliusta energiseksi ja innostavaksi sekä vahvaksi esiintyjäksi.

— Energisyys on välillä kuitenkin impulsiivisuutta. Se merkitsee, että toiminta ei aina ole ihan johdonmukaista.

Ahkera Brysselin-kävijä

Eeva-Inkeri Sirelius on vahvimmillaan kansainvälisessä toiminnassa. Vapaan sivistystyön yhteisjärjestöllä onkin ollut korkea profiili varsinkin Euroopan aikuiskasvatusliitossa (EAEA). Sirelius toimi vuosia sen varapuheenjohtajana, yhtenä järjestön avainhenkilöistä.

Bryssel on tullut tutuksi. Kielitaitoinen ja sosiaalinen pääsihteeri on kotonaan eurooppalaisissa verkostoissa ja nauttii siitä. Hän ei ole ollut niinkään kiinnostunut pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka on vapaan sivistystyön toimijoiden perinteinen leipälaji.

Liisa Vornanen kuitenkin korostaa Sireliuksen kansainvälisen toiminnan monipuolisuutta.

— Hän on tehnyt yhteistyötä Pohjoismaissa, Baltiassa, Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Hän puhuu lämpimästi ja sujuvasti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi vapaasta sivistystyöstä, elinikäisestä oppimisesta ja opitun tunnustamisesta.

Kohennettavaa kotimaassa

Vaikka Eeva-Inkeri Sireliuksen kansainvälinen osaaminen saa kiitosta, Euroopan-toiminta on saanut monien mielestä kenties liian suuren painon yhteisjärjestössä. Jotkut haluaisivat muuttaa kurssia.

— Kansainväliseen toimintaan paneutuminen on vastakin tarpeen, mutta tärkeimpänä lähiajan tavoitteena pidän keskusjärjestöjen yhteistyön vahvaa kehittämistä. Kiristyvä resurssikilpailu korostaa laajapohjaisen yhteistyön tarvetta, Ville Marjomäki toteaa.

Aaro Harju sanoo suoraan, että VSY saisi vahvistaa kansallista edunvalvontaa ja vähentää kansainvälistä painotusta.

Samoilla linjoilla on Mika Nirvi, joka haluaa lisäksi panoksia tiedotukseen. Paula Yliselä taas arvioi edunvalvonnan lähes mahdottomaksi, ellei järjestörakenteita saada uudistettua ja keskinäistä yhteistyötä vihdoin toimimaan.

Eeva-Inkeri Sirelius jää eläkkeelle Vapaan sivistystyön (VSY) pääsihteerin tehtävistä syyskuussa. Lomien takia tehtävät ovat jo siirtyneet vt. pääsihteeri Leena Saloheimolle. Toimi täytetään pysyvästi aikaisintaan vuoden lopussa.

Teksti: Pekka Sallila
Kuva: Heikki Sirelius

Julkaistu: 15.8.2011 klo 7:00

Keskustele aiheesta »