Viro lunastaa paikkansa pohjoismaisessa sivistystyössä

Ministeri Tõnis Lukas tapasi huhtikuussa Tartossa suomalaisia koulutustoimittajia. Tulkkina toimi Viron opetus- ja tiedeministeriön virkamies, neuvos Mika Keränen.

Viron elpyvä vapaa sivistystyö on kehittymässä kilpailukykyiseksi toimijaksi ammattikoulutuksen rinnalla. Suomen ja muiden pohjoismaiden tasolla se ei kuitenkaan vielä ole.

Opetusministeri Tõnis Lukasin mukaan keskeistä on saada vapaan sivistystyön rahoituspohja vakaammaksi ja pohtia, miten hyödyntää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) mahdollisuuksia.

Vapaan sivistystyön järjestelmä on suomalaisittain sekava ja erään virolaisarvion mukaan 99 prosenttia rahoituksesta perustuu omavastuurahoitukseen.

Osallistumisprosentti on yksitoista

Aikuisväestön osallistuminen aikuiskoulutukseen on kohonnut seitsemästä prosentista liki yhteentoista.

— Se on vielä matala, mutta suunta on oikea. Monet täydentävät opintojaan tai hankkivat itselleen uuden ammatin. Mutta moni korkeasti koulutettu on kiinnostunut opiskelemaan muuta, kieliä tai vaikkapa käsitöitä, ministeri Lucas kuvailee.

Hän ottaa malliksi Tarton kansalaisopiston, Tartu rahvaülikoolin. Sen ainevalikko on monipuolinen ja siellä opiskelee vuosittain yli 4 000 virolaista. Opetusryhmiä on yli 300.

Opisto on säätiö, jonka perustajia olivat Tarton kaupunginvaltuusto, Tartu ülikooli Selts (kulttuuriseura) sekä Turun aikuiskoulutuskeskus. Turkulaisilla on siis edustus myös hallinnossa.

Tarton kansalaisopisto määrittelee itse kolme alaa keskeisimmiksi toimialoikseen. Ne ovat

• aikuisten täydennyskoulutus, joka jakautuu toisaalta vapaaseen sivistystyöhön ja perustuu ihmisten itsensä kehittämiseen sekä toisaalta työalakohtaiseen täydennyskoulutukseen tai jopa uuden alan omaksumiseen
• kulttuuritapahtumat, kuten taide- ja käsityönäyttelyt, festivaalit ja konsertit
• kansainväliset projektit.

Kansalaisopisto tarjoaa opiskelumahdollisuuksia tekstiili- ja käsitöissä, taiteessa, musiikissa, elämistaidoissa, kielissä, tietotekniikassa ja virolaiselle kulttuurille tärkeässä kukkien sidontataidossa. Suosituimpia ovat kieli- ja taidekurssit.

– Viime syksyn ylivoimainen suosikki oli leivänkypsennyskurssi. Myös valokuvaus on hyvin suosittu, opiston rehtori Maire Breede kertoo.

Kursseihin sovelletaan tuntihintaa, joka on 65—100 kruunua eli 4—6,4 euroa.

Kalli Kukk opettaa kansalaisopistossa suomea. Hänen opiskelijansa ovat lääketieteen alalta.

— Jotkut opiskelevat silkasta kiinnostuksesta, harrastuksekseen, mutta monilla on ajatuksena hakeutua sen jälkeen Suomeen töihin, lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi, Tartossa myös oppaana toimiva Kukk kertoo.

Tarton kansalaisopisto on hakenut aktiivisesti eurooppalaista rahaa. Se on mukana kahdessa EU-rahoitteisessa projektissa, joista toisessa on suomalaiset kumppanit. Kolmas päättyi viime vuoden lopussa.

Kullakin omanlaisensa malli

— Kaikilla opistoilla on erilaiset ratkaisumallit ja niiden saama tuki ja rahoitus vaihtelevat. Ne ovat itsehallinnollisia yksiköitä, niitä ei säännellä yhtenäisesti, eivätkä ne sitä edes haluaisi. Pohjimmaltaan Viron aikuisopistot ovat myös itserahoitteisia, kertoo Tarton kansanlaisopiston rehtori Maire Breede.

Oppilaitoken budjetissa kaupungin tuen osuus on viidestä kymmeneen prosenttia. Kaupunki antaa EU-projektien omavastuuosuuden sekä tukee tilojen korjaamisessa.

— Viime vuonna perustimme kaupungin tuella taidekeskuksen, Breeme kertoo. 

Ruotsalaisuudella jalansija

Svenska Folkhögskolan i Estland (SFE) on aikuiskasvatuksen, kansansivistyksen ja kulttuurin toimija ja ihmisten kohtauspaikka Haapsalussa ja Tallinnassa. Taustana Haapsalulle on se, että juuri siellä sekä Luoteis-Viron saarilla ja rannikkoseudulla oli ennen toista maailmansotaa ruotsinkielistä asutusta.

Rahvaülikoolin nimeä kantava opinahjo sijaitsee muiden muassa Elvassa, Lihulassa, Pärnussa ja Saarenmaalla.

Meidän Vapaan sivistystyön yhteisjärjestöä (VSY) lähinnä vastaava Eesti Vabaharidusliit, Viron vapaan sivistystyön liitto, on peräti 78 koulutuskeskuksen ja kansalaisjärjestön sateenvarjo. Yksi jäsenistä on myös Tarton kansalaisopisto. Mukana on kuitenkin viljalti ammattikoulutuksen puolelle lukeutuvia koulutuksen tarjoajia.

Vapaan sivistystyön nimikkeen alle ryhmittyneiden nimet vaihtelevat: oppikeskus, koulutuskeskus, seura, liitto, yhdistys, foorumi, rahvaülikool, rahvaõpistu...

Omanlaisensa on Eesti Pärimismuusika Keskus, Viron kansanmusiikin keskus, Viljandissa. Se antaa opetusta niin soittamisessa kuin kansanomaisten soitinten valmistuksessa.

Teksti: Anneli Kajanto
Kuva: Matti Rutonen

Aiemmin Sivistyksessä:

Viro uusii kielilakinsa

Julkaistu: 26.4.2010 klo 7:00

Delicious Facebook

Keskustele aiheesta »