Yhteiskunnallisen keskustelun virittäjä

Oslolainen Gina Maria Grønlien Østmoe sanoo, että maahanmuuttajien kotouttaminen on Pohjolan yhteinen asia.

KOLLEGA POHJOLASTA. Akersgatanin numerossa 35 on yksi Oslon keskustan monia toimistotaloja. Sen kolmannessa kerroksessa työskentelee Gina Maria Grønlien Østmoe, Norjan keskustalaisen opintoliiton pääsihteeri.

Vain muutaman sadan metrin päässä talosta räjähti heinäkuun 22. päivänä pommi. Tuolloin Grønlien Østmoe oli vapaalla mutta liikkeellä Oslon keskustassa. Hän todisti omin silmin terroriteon jäljet.

— Meidän toimistotalomme ei vahingoittunut, mutta kaikki muistutti iskusta. Ihmiset tunsivat itsensä haavoitetuiksi, sillä jokainen tunsi jonkun mukana olleen, hän kertoo.

Vasta neljän kuukauden jälkeen Gina Maria Grønlien Østmoe huomaa, että heinäkuun tapahtumat eivät ole päivittäin läsnä arjessa.

Oslon ja Utøyan saaren terrori-iskujen jälkeen Senterpartietin, suomalaisittain keskustapuolueen työntekijät pitivät kriisikokouksen. Puolueessa työskenteleville järjestettiin tukikokouksia.

Keskustelun on jatkuttava

Terrori-iskujen jälkeisessä julkisessa keskustelussa on puitu tapahtumia, mutta maahanmuuttajien integraatiosta on tullut hankala puheenaihe.

— On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että keskustelu maahanmuutosta ja integraatiosta jatkuu ja pohjaa tietoon. Siksi panostamme opintoliitossa kovasti opintoihin, jotka syventävät tietämystä asiasta, Grønlien Østmoe sanoo.

Muutama viikko sitten hän jätti käsistään opintoaineiston, joka pohjustaa keskustelua maahanmuutosta ja integraatiosta eri puolilla maata toimivissa opintopiireissä. Suuri ennakkokiinnostus julkaisuun kertoo, että syvälliselle keskustelulle on tilausta.

— Olen valtavan tyytyväinen siihen, että opintoaineisto on valmis ja löysin sille niin hyvät kirjoittajat, hän kertoo

Elävä toimisto

Paraikaa Grønlien Østmoea työllistää vuoden 2012 budjetti, joka käsitellään ensimmäisen kerran parin viikon kuluttua. Uusi opintoaineistokin on tekeillä, tällä kertaa aatteista.

— Haluamme nostaa ideologista keskustelua siitä, mihin yhteiskuntamme on matkalla, hän selventää.

Tavallisina työaamuina Gina Maria Grønlien Østmoe tulee toimistolleen kahdeksan — puoli yhdeksän pintaan. Puolilta päivin hän lounastaa samassa rakennuksessa olevassa kanttiinissa, ja näin hän ehtii kotiin jo viideksi. Usein työpäivät kuitenkin pakosta venyvät iltatunneille.

Grønlien Østmoe jakaa työhuoneensa ainoan palkatun kollegansa, koulutussihteeri Inger Bigumin kanssa. Samassa kerroksessa istuu kuitenkin viitisentoista henkeä, jotka työskentelevät keskustapuolueen jäsenjärjestöissä. Lisäksi toimistolla pyörii vapaaehtoisia, jotka tulevat ja menevät.

Tavallisesti Grønlien Østmoe aloittaa työpäivänsä käymällä läpi päivän lehdet. Usein jokin kysymys herättää yleisen keskustelun. Juuri tänään työpaikalla puhuttaa äärioikeistolaisen Fremskrittspartietin aiemman johtajan loukkaantuminen, kun häntä ei valittu Nobelin rauhanpalkinnon komiteaan.

Kontakti Pohjolaan olennaisia

Gina Maria Grønlien Østmoe yrittää välttää töiden viemistä kotiin, ellei sitten tarkoituksella jää etätyöhön keskittyäkseen johonkin tehtävään. Työaika on erittäin joustava, ja hän on paljon kentällä osallistuakseen kursseille tai konferensseihin. Usein niitä on viikonloppuisinkin.

Koulutukseltaan Grønlien Østmoe on valtiotieteiden maisteri. Hän toimi journalistina, kunnes reilu vuosi sitten tarttui opintoliiton pääsihteerin pestiin.

— Ajoittain työni on stressaavaa, kuuluuhan siihen paljon vastuuta. Arvostan kuitenkin myös suuresti sen vapautta: voin hoitaa töitä omalla tavallani.

Yhteistyötä integraatiossa

Viime aikoina keskustapuolueen opintoliitto on osallistunut Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelman integraatiota edistävään hankkeeseen. Ny i Norden -projektia koordinoi kahdeksasta pohjoismaisesta opintoliitosta muodostuva aikuiskoulutujärjestö, Förbundet Nordisk Vuxenupplysning (FNV).

— Pyrimme vahvistamaan kansansivistystyön roolia maahanmuuttajien kotouttamisessa. Integraatio on Pohjolan yhteinen asia, Gina Maria Grønlien Østmoe sanoo.

Muutenkin hän pitää pohjoismaista yhteistyötä "valtavan tärkeänä". Pelkkä kansallinen toiminta ei riitä.

— On hienoa vaihtaa ideoita, koska aikuiskoulutuksessakaan ei ole vain yhtä oikeaa työskentelytapaa. Meillä on vanhastaan hyvät kontaktit yli maiden rajojen, yhteinen menneisyys ja pohjoismainen yhteiskuntamalli, jota haluamme vaalia.

Norjan tarve pohjoismaisiin kontakteihin korostuu, kun maa ei kuulu Euroopan unioniin.

— Emme halua olla eristyksissä, oslolainen aikuiskouluttaja sanoo.

Kollegana Gina Maria Grønlien Østmoe

haluaa olla rehellinen, yhteistyöhaluinen, innostava ja kuunteleva
arvostaa työyhteisössä avoimuutta: "Kaikkia on rohkaistava esittämään ideoitaan."
motivoituu, kun tuntee että hanke toimii ja kollegatkin ovat innostuneita
haluaisi kehittyä työyhteisönsä innostajana ja motivoijana
pitää tärkeimpänä työvälineenään puhelinta: "Käytän sitä valtavasti, koska jäsenorganisaatiomme ovat ympäri maata. Periaatteessa olen tavoitettavissa jatkuvasti, mutta jotkin säännöt suojaavat vapaa-aikaani."

Mitä tulee mieleen sanoista

yhdessä oppiminen: opintopiirit
kansansivistystyö: yhteiskunnan kehittäminen
Grundtvig: väitöstyö Grundtvigin teksteistä antoi minulle uutta tietoa hänestä
elinikäinen oppiminen: elämänasenne, halua oppia on perustava ihmiselle perusasia

KOLLEGA POHJOLASTA -sarjan haastateltavia yhdistää se, että he kaikki ovat mukana Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeissa. Jutut toteutetaan aikuiskoulutuksen pohjoismaisen NVL-verkoston kanssa.

Teksti: Clara Henriksdotter
Kuva: Gina Maria Grønlien Østmoein arkisto
Suomennos: Terhi Kouvo